| Nettisanomat 
        lauantai 2006-11-11. 
  
 Legenda: 
        "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin 
        köyhä." Henrik 
        Kuningas 1980-luvulla.
 Nyt 2006: "Pörssissä 
        Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena 
        Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan 
        euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". 
        Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta.
 Joitakin kirjoituksia
Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos  tai Sampo ja sen
edeltäjät mainitaan. Lue!
 Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä
hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka
näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu
valtionyhtiöiden hävittämisestä eli
yksityistämisestä. Kymmeniä
henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana
myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin
pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen
turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja  Ahti Hirvonen Lue!
 
 
 Pääkirjoitus.
Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä
tule tulkita "riistoksi".
 
 Kuka 
        näin sanoi ja milloin?  Ehkä monikin, mutta Nettisanomiin, 
        Viikon Kettuseen, se tarttui Jyväskylän 
        ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen 
        kirjoituksesta Keskisuomalaisessa 1999-07-25. Kaupunginjohtaja sitten 
        noudattikin tätä ohjetta. Vielä ns. kuuluisassa erorahassaankin 
        hän höynäytti kaupungin päättäjiä maksattamaan 
        itselleen siitä, että itse halusi erota! Taitaa olla asian käsittely 
        vielä yhä kesken oikeuksissa.
 http://www.nettisanomat.com/1999_00/netti2007.htm#viikonkettunen
 
 Björn 
        Wahlroos sai tiettävästi tämän elämänohjeen 
        kuuluisalta aikaisempien vuosikymmenien sijoittajalta Henrik 
        Kuninkaalta, joka on pitänyt kyllä hyvin matalaa profiilia 
        rikkauksistaan. Legendan mukaan Kuningas olisi tuhahtanut Wahlroosille 
        nämä kuuluisat sanat: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, 
        niin miksi sä olet niin helvetin köyhä."
 
 Tässä nyt kuitenkin ensiksi 
        Helsingin Sanomissa julkaistun jutun nimi: Sampo 
        Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa 5 
        miljardia. Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät 
        vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo. Kuvateksti oli seuraava: 
        Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos 
        esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä 
        kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208 miljoonasta 
        eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo nousi pörssissä 
        eilen lähes kahdeksan prosenttia. Helsingin Sanomat. Perjantai 2006-11-10.
 
 Hiukan lisää muistinvaraista 
        omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn 
        Wahlroos omistaa Halikossa, Salon 
        kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa 
        Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi 
        sitten maanvaihtokaupalla. Nokian 
        tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta 
        ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. 
        Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää 
        rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät 
        oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden 
        maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.
 
 Jossakin tv-ohjelmassa kerrottiin myös, 
        että Björn Wahlroos 
        saa suunnilleen eniten EU:n maataloustukea 
        Brysselistä. Eihän siinä mitään nokankoputtamista 
        ole. Tuki jaetaan EU:n hyväksymien sääntöjen mukaan 
        ja asia on ihan klaari suuresta porusta huolimatta.
 
 Tähän kuitenkin ihan sirpaleista 
        tietoa Björn Wahlroosista 
        ja häneen henkilöityneestä Sammosta 
        ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. 
        Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.
 
 Niinhän siinä sitten kävi, 
        että aikapula iski päälle ja vanhojen lehtien läpikäynti 
        oli lopetettava, tällä kertaa. Kun katkelmat ja kokonaiset jutut 
        ovat aikajärjestyksessä julkaisuajankohdan mukaan, niin tosielämän 
        tapahtumat ovat sikin sokin. Kertomuksesta tuli enemmänkin valtion 
        omaisuuden hävittämiskertomus, joka ehkä hiukan kertoo 
        taustoista. Paljon puuttuu asioita ja henkilöitä. Tämä 
        kappale tuli tähän viimeisenä, joten ehkä edellinen 
        kappale on syytä toistaa.
 
 Tähän kuitenkin ihan sirpaleista 
        tietoa Björn Wahlroosista 
        ja häneen henkilöityneestä Sammosta 
        ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. 
        Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.
 
 Suomen 
        Yhdyspankin aikaan liittyy Wärtsilä-Meriteollisuuden 
        konkurssiin liittyvä juttu Nettisanomissa torstaina 1999-08-12  
        Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja 
        armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri 
        Niinistön hymistessä taustalla:
 
 "Täysin selvittämättä 
        on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin 
        päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, 
        että silloinen Suomen Yhdyspankki 
        (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 
        300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä 
        oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos 
        ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa 
        Björn Wahlroos. Kokoomuksen 
        taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä. Mukana 
        olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan 
        eroamista hallituksesta."
 http://www.nettisanomat.com/1999_02/netti1208.htm#alho2
 
 
 Syksyllä 1999 pankkitukirahat 
        valuivat Ruotsiin. Nettisanomat torstaina 1999- 09-23:
 
 "Pankkitukirahat 
        valuvat Ruotsiin! Säästöpankkien pilkkominen uudessa valossa.
 Merita-Nordbankenista 
        ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan 
        60 prosenttia. Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät 
        KOP:n ja SYP:n 
        veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella. 
        SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi 
        myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien 
        pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle. Ikuiseksi (?) 
        arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen 
        tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio 
        on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen. 
        Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan 
        Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen 
        tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta 
        kerrotaan näin: Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.
 http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkituki.htm
 
 
 Yksi pankkipilkkojista, Matti 
        Inha  kertoo jotakin. Nettisanomat torstaina 1999- 09-23:
 
 "Pankkipilkkojan 
        syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit! 
        Totisinta totta Suomessa 1993!
 Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan 
        Matti Inhan, Helsingin Sanomissa 
        sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa 
        pilkkomisesta kerrotaan näin:
 "Kunniapaikalla Inhan työhuoneessa 
        on Helsingin Sanomissa syksyllä 1993 julkaistu pilapiirros. Siinä 
        seisovat Suomen Säästöpankin pilkkojat: Oikealla on KOP:n 
        Eino Halonen moottorisahan kanssa, 
        sitten Inha veitsineen sekä SYP:n Markku 
        Pohjola ja osuuspankin Taisto 
        Joensuu omine aseineen." "Inhalle se vuosi on hänen pankkiuransa 
        kohokohtia. "Olihan se jännä juttu, Siitähän me olemme 
        ylpeitä, että onnistuimme pitämään projektin 
        miltei viime metreille salassa."" "Suomen 
        säästöpankin osien saaminen oli pelastus myös 
        Postipankille. Se sai läpi 
        vaatimuksensa tasajaosta, vaikka muut yrittivätkin kaikin keinoin 
        jakoa markkinaosuuksien mukaan." ""Me olimme ylivoimaisesti pienin pankki, 
        vain kymmenen prosentin markkinaosuudella. Kaupan jälkeen meistä 
        tuli 15-16 prosentin pankki.""" Tekniikan kehityskin liittyi oleellisesti 
        tapahtumiin. Kun neuvottelut kiihtyivät elokuussa 1993, harhautusoperaatioihin 
        kuului, että pilkkojat saivat pankkiensa ensimmäiset kännykät." 
        ""Kaikilla oli silloin nmt:t, 
        mutta pelkäsimme, että pahus vie, joku voi niitä kuunnella.""
 http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm
 
 
 Valtion omaisuutta oltiin hävittämässä. 
        Seuraavassa jutussa  Soneran 
        jonkun osakeannin yhteydessä Nettisanomat kirjoitti torstaina 1999-10-07 
        jutussa Mihin Pekka 
        Vennamo todella syyllistyi?
 
 "Mihin Pekka 
        Vennamo todella syyllistyi? Soneran 
        uusille osakeantimarkkinoille ilmestyy sopivasti Pekka Vennamon Muistelmat. 
        Ennen niihin tutustumista kannattaa muistaa, että Vennamo käytti 
        kokoomuslaisministeri Auran mahdollistamat 
        merkintäoikeutensa ja hänhän todella luotti yhtiöönsä 
        sijoittamalla antiin sen, minkä ministeriö mahdollisti. Kaikenmaailman 
        Merita Pankin merkintäjättämissotkujen 
        ja yleisen mielipiteen vaatiessa päitä vadille Vennamo erotettiin 
        Auran toimesta ja Aura erosi Niinistön 
        toimesta. Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään 
        epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta 
        luovutaan ja kenelle ja milloin. Ja ketkä tästä luopumisesta 
        saavat suurimman hyödyn. Tämä keskustelu on kokonaan käymättä 
        hallituksessa, jossa pääministeri on sosialidemokraatti, ja 
        jossa vasemmisto(?)liittokin on mukana! Mihin Pekka Vennamo oikein syyllistyi? 
        (nettisanomat.com 5.10.99 pm) .
 http://www.nettisanomat.fi/1999/10/07/n9910mihinpekka.htm
 
 
 Vaikka poliittinen tahto valtion omaisuuden 
        hävittämiseksi eli yksityistämiseksi oli olemassa, niin 
        koville joutui välillä hävittämisen keskipiste valtiovarainministeri 
        Sauli Niinistökin. Nettisanomat 
        torstaina 1999-10-28:
 
 "Kokoomusministerien 
        vauhti tasapainossa: Niinistö hiljentää. Niinistö 
        ei viihdy enää ministerinä.
 Kun katseli Niinistön 
        esiintymistä Ylen TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina 26. 
        lokakuuta 1999 klo 21 voi vain todeta, että Niinistö tarvitsee 
        paikanvaihtoa. Toimittajan ihan asialliset ja oleelliset kysymykset Suomen 
        valtion Sampo-Leonia-fuusion Pohjolan 
        kaappaushankkeesta saivat ministerin kiemurtelemaan ja hikoilemaan ja 
        vaivoin pidättämään ärtymystään. Ministeri 
        ei vastannut kaikkiin kysymyksiin, kiemurteli jonkinmoisen vastauksen 
        osaan kysymyksistä ja yritti vielä hädissään 
        tehdä vastakysymyksiä. Toimittajan rautainen ammattitaito tässä 
        tilanteessa tuli hienosti esiin. Hän ei jäänyt tässä 
        tilanteessa jankuttamaan vastaamattomien kysymyksien vastaamattomuutta 
        vaan pysyi rauhallisena ääntään myöten ja jatkoi 
        asian eteenpäinviemistä."
 http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913polit.htm
 
 
 Postipankin 
        hävittämishistorian juuria tämäkin Seppo 
        Lindblomin ja Mauno Koiviston 
        toiminta. Nettisanomat torstaina 1999-11-28:
 
 "Taloushistoriaa: 
        Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät 
        sieltä pois. Aluksi Ilta-Sanomien Diilerin 
        määritelmä norjalaiselle boksille 26.10.1999:
 "Norjalainen boksi" "Postipankin 
        nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita 
        viitisen vuotta sitten New Yorkissa: 
        Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja 
        Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja 
        Matti Niemen eroon." "Myöhemmin 
        ruotsalaiseen pankkiin töihin pelastuneet, tappiot tehneet kauppalopot 
        väittivät myöhemmin, että paremminkin olisi voinut 
        käydä. Toisaalta muuan meklari väitti, että Postipankissa 
        oli rakennettu niin sanottu norjalainen boxi. Se on optiokehikko, josta 
        ei ole voitollista ulospääsyä. Tiedä sitten."  Ilta-Sanomien 
        Diileri 26.10.1999. Mitä silloin 
        oikein tapahtui? Pääjohtaja Lindblom 
        ryhtyi edellämainittujen kauppalopojen toivomuksesta suunnitelmalliseen 
        peittelyoperaatioon, jossa tappiot oli tarkoitus jakaa usealle vuodelle 
        ja häivyttää se tietoisesti julkisuudelta. Huvittavaa on, 
        että ensin annettiin potkut toimitusjohtajalle ja pääjohtaja 
        Lindblom sai jatkaa tehtävässään, koska hän ei 
        ollut muka tietoinen tapahtumista. Lopulta tilanne kävi kuitenkin 
        kestämättömäksi ja Lindblomkin sai lähteä. 
        Ei siis peittelyoperaation takia vaan suurten tappioiden takia! Kun Lindblomia 
        uhkasi joutuminen työttömyyskortistoon tuli hyvä ystävä 
        entinen presidentti Mauno Koivisto 
        apuun ja sai yleisessä hälinässä kiinnitettyä 
        huomion epäolennaisuuksiin. Lindblom onnistui pääsemään 
        sairaseläkkeelle, koska hän oli niin kovasti ahdistunut tullen 
        esittelemään ahdistustaan jopa radion uutislähetykseen. 
        Koivistohan oli jo turvallisesti hyvällä eläkkeellä 
        ja kahminut muutenkin omaisuutta mm. yleishyödylliseltä Haka-rakentajalta 
        ja oli onnistunut häivyttämään toimintansa norjalaisessa 
        boksissa: Suomen valtiontaloudessa. nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 
        27. päivänä 1999 pm."
 http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913syyte.htm
 
 
 Postipankin 
        jyväskyläläinen johtaja muisteli syntymäpäivähaastattelussaan 
        pankkimurrosta torstaina 1999-10-28 Nettisanomien Keskisuomalaisesta löytämästä 
        jutusta mm. näin:
 
 "Pankkimurros 
        ollut myös kiehtovaa!" Leonian 
        johtajana Jyväskylässä 
        toimiva Elmer Toivanen  50-vuotishaastattelussaan 
        pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"- 
        keskustelun viikolla. Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999, 
        synttärien aattona.
 "Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin 
        pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä 
        uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä palkkakaan 
        ihan pelkkiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa katselee reilun 
        kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta voi jo olla toista 
        mieltä. - Pankki- ja rahoitusalan muutokset 1990-luvulla ovat olleet 
        niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan sataan aikaisempaan vuoteen 
        yhteensä, vertaa jyväskyläläinen pankinjohtaja Elmer 
        Toivanen. Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät ole olleet pahasta. 
        Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli 1980-luvulla, kun pankkibisnes 
        oli tiukan sääntelyn alla. - Silloin ei ehkä päässyt 
        toimimaan niin kuin olisi halunnut.  Kun 
        rahamarkkinat sitten 80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin 
        kilpailemaan, alkoi tuntua, että tässähän saattaa 
        olla monenlaisia kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee. 
        - Niin hullulta kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän 
        hankalampaa. Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää 
        siinä mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen 
        miettii. Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin 
        kokemuksiin kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä 
        1993. Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin 
        Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista 
        tulleet yritysasiakkaat.  - 
        Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova juttu. 
        Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä asioita 
        voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo. - Yritysasiakaskannan tila 
        oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä 
        vastaanotetuista Säästöpankki 
        Suomen yritysvastuista järjestämättömiä 
        luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme 
        oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli hurjan 
        korkea määrä. Elmer Toivanen työskentelee tällä 
        hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa, missä hänen 
        asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt. Toivasen uraan on tällä 
        vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja käänteitä. 
        Vuonna 1994 hän oli häviävänä osapuolena pankin 
        ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka koski tontin omistussuhteita. 
        Oikeusjutun jälkimainingit veivät miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin 
        pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään 
        hän palasi vuonna 1996. - Jutusta ei jäänyt mitään 
        pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta 
        en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin piirteitä 
        mahtui, Toivanen muistelee. ... EIJA LEINONEN Keskisuomalainen maanantaina 
        15. marraskuuta 1999."
 http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm
 
 
 Postipankin hävittämisestä 
        vuoden 1999 lopulla kirjoitti Nettisanomat kaksikin juttua torstaina 1999-11-04. 
        Näistä ensimmäinen oli nimeltään: Leonia 
        - Posti - Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa:
 
 "Leonia - Posti -Sampo - Pohjola: Kokonaisuus 
        kadoksissa. Kokonaisuus kadoksissa - silloin kun se on tarkoituksenmukaista. 
        Valtionvarainministeri Sauli Niinistö 
        on kovasti perustellut Sampo-Leonia-Pohjola(?)-liittoa, 
        että sillä tavalla saadaan Leoniasta paras hinta valtiolle eli 
        veronmaksajille. Sen jälkeen kun Leonian 
        ja Postin välinen yhteistyösopimuksen 
        oli ilmoitettu loppuvan liikenneministeri Olli-Pekka 
        Heinonen sanoi aamu-tv:ssä keskiviikkona 3. lokakuuta 1999 
        klo 7.20 loppuvan, että "minä puhun vain postipalvelujen osalta 
        ja postin palvelut eivät heikkene, postitoimipaikkojen lukumäärä 
        pysyy 1500:ssa". Tässähän onkin koko homman ydin: Maan 
        hallitus ei pysty tarkastelemaan jotain asiaa kokonaisuutena ja sitten 
        eri ministerit selittelevät kokonaisuutta vain oman tehtäväkenttänsä 
        osalta. Lopputulos on kuitenkin se, että Suomen maaseudun asukkaiden 
        palvelut heikkenevät ja näiden selittelyjen jälkeen 1700 
        työntekijää Postista jää näillä näkyvin 
        työttömiksi ja ei kai Leonia-Sampo-fuusiokaan 
        lisää työpaikkoja."
 http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm
 
 
 Samana päivänä juttua 
        torstaina 1990-11-04 oli otsikoitu: Itsemurhasopimuksen 
        tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! ja 
        koko juttu:
 
 "Posti 
        ei saa ottaa muitakaan pankkipalveluja! Itsemurhasopimuksen tehneet Postin 
        johtajat myös irtisanottavien listalle! Tarkoituksenmukaisuuden huippuilmentymä 
        on myös se, että "Postin uusiin palveluihin tuskin kuitenkaan 
        kuuluvat jonkun muun pankkiryhmän palvelut. Sen on 
        Leonia varmistanut neuvotteluissaan." "Postin ja Leonian sopimuksen 
        mukaan Posti ei saa ottaa konttoriinsa muiden pankkiryhmien tuotteita 
        välittömästi vuodenvaihteen 2000-2001 jälkeen." (Ilta-Sanomat 
        keskiviikkona 3. marraskuuta 1999). Tällaisen itsemurhasopimuksen 
        tehneet Postin johtajat tulisi erottaa välittömästi, vaikka 
        tietenkin varmaankin he ovat olleet vain pelinappuloita suuremmassa omaisuudenjakopelissä, 
        jota he palkkajohtajina ovat joutuneet toteuttamaan!"
 http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm
 
 
 Tällä kertaa sai myös 
        Sdp-poliitikko ansaitsemaansa (?) kritiikkiä. Nettisanomat edelleen 
        torstaina 1999-11-04 jutussa: Antero 
        Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija:
 
 "Antero Kekkonen - läpinäkyvä 
        hurskastelija: "En ole ollut mukana neuvotteluissa." Suomen Postin hallintoneuvoston 
        puheenjohtaja kansanedustaja Antero Kekkonen 
        (sd) uhkasi muutama viikko sitten erota edellisestä tehtävästään, 
        kun Sampo ja Leonia 
        runnottiin yhteen joku viikko sitten. " - Se oli hätähuuto 
        postilaisten puolesta, Kekkonen sanoi päätettyään 
        olla eroamatta. Kekkosella ei ole hätähuutonsa lisäksi 
        muuta tarjottavaa postilaisille, joiden työpaikat ovat nyt uhattuina. 
        Kekkonen korostaa kuitenkin, että hän ei ole ollut mukana neuvotteluissa. 
        - Tämä on virkamiesten neuvottelema ratkaisu." (Ilta-Sanomat 
        keskiviikkona 3. marraskuuta 1999)."
 http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm#anterokekkonen
 
 
 Tarina jatkuu seuraavalla viikolla 
        ja sivun otsikoksi on asioina: Suomen 
        posti - Leonia - alasajo - Olli-Pekka Heinonen - Antti Kalliomäki 
        - postin työntekijä. Nettisanomat Posti-otsikolla 
        torstaina 1999-11-11:
 
 "Posti: 
        Postin työntekijä keskustelussa, jossa etsittiin Postille 
        uusia töitä: "Asialla alkaa olla jo kiire. Kahden kuukauden 
        perästä aletaan käydä jo YT-neuvotteluja." (irtisanomisneuvotteluja). 
        TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
 Posti: 
        Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen: 
        "Kun Leonian kanssa oltiin neuvotteluissa, ei tietenkään voinut 
        käydä muiden kanssa neuvotteluja." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
 Posti: 
        SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti 
        Kalliomäki: "On tullut hyviä ehdotuksia päivittäin, 
        tulevaisuuden suhteen olen optimistinen." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
 http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915posti.htm
 
 Niinpä.
 
 Säkääkin 
        elämässä tarvitaan. Toisen huono säkä 
        voi olla toisen hyväksi. Nettisanomissa torstaina 1999-11-18 juttu 
        Lain yläpuolella 
        kertoo Sammon silloisen pääjohtaja 
        Jouko K. Leskisen säkästä:
 
 "Ostettuaan Orionin 
        osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa 
        Sammon pääjohtaja Jouko 
        K. Leskinen ilmoittaa kuulleensa ylimääräisestä 
        osingonjaosta vasta hallintoneuvoston työvaliokunnan kokouksessa, 
        siis vasta senjälkeen kun hän oli hankkinut arvokkaat osakkeensa. 
        Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta on Ratassa 
        (Rahoitustarkastuksessa) selvitettävänä ja Rata on jättänyt 
        asian keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Omituinen todistaja astui kuvaan: 
        Sammon hallituksen puheenjohtaja Jukka 
        Härmälä ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin 
        hallintoneuvostossa istuvalla Leskisellä on ollut vain "huono säkä" 
        ajoittaessaan oston niinkuin ajoitti! "Huono säkä"-ilmaus  Diileriltä 
        Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999."
 http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916yleiset.htm#lain
 
 
 Postipankin erotettu pääjohtaja 
        Seppo Lindblom  muisti hiukan 
        väärin Postipankin aikojaan. 
        Nettisanomat torstaina 199-11-18:
 
 "Seppo 
        Lindblom vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa. 
        Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä 
        suojeluksessa ollut Postipankin 
        entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän väittää 
        oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin seikkailuissa edellisen pankkikriisin 
        aikaan. Kun Timo Harakka (Musta 
        laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti Postipankin sekaantuneen 
        niin sanottuihin Kouri-kauppoihin 
        Lindblom totesi: "Toimitusjohtaja sai lähteä". Ei siis hän 
        itse. Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka 
        hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot 
        kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin 
        liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka 
        vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin. 
        Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen 
        pääjohtajan paikalta. Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla 
        ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut 
        pistetään kansan maksettaviksi! Nettisanomat.com 18. marraskuuta 
        1999 pm"
 http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm
 
 
 Marraskuun lopussa entinen valtiovarainministeri 
        Iiro Viinanenkin osallistui keskusteluun 
        ja päästeli suustaan legendaarisen sammakon. Nettisanomat 1999-11-30:
 
 "Pohjola 
        - Leonia- Sampo: Pohjolan pääjohtaja Iiro 
        Viinanen ei päästäisi poliitikkoja päättämään 
        talouselämän asioista. Iiro Viinanen television haastattelemana 
        23.11.99 TV1:ssä klo 20.35: "Ruotsalaisilta uskomaton välistäveto. 
        Uutisten toimittaja: "Oliko tämä kouluesimerkki siitä, 
        että poliitikkoja ei pitäisi päästä päättämään 
        talouselämän asioista?" Viinanen: "Ehdottomasti". Helsingin 
        Sanomat jätti pois tämän jälkimmäisen kommentin 
        julkaistessaan seuraavana päivänä em. haastattelun sisältöä!
 http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917uutiset.htm
 
 
 Vuonna 2000 maaliskuussa arvioitiin 
        neljää poliitikkoa otsikoin: 
        Ahne Ahtisaari - Heikko Heinonen
 Liukas 
        Lipponen - Nihkeä Niinistö . Tässä heistä 
        kaksi, Nettisanomat 2000-03-09:
 
 "Heikko 
        Heinonen. Postin 
        teurastus johtuu ajan muutoksesta! Vaikka Lipponen 
        ja Niinistö kuinka jyräisivät, 
        niin aina minä selvityksen keksin. Ne kai kokeilee kuinka paljon 
        minua passaa mankeloida, ensin lasten esikoulussa ja nyt postin teurastamisessa. 
        Uskokaa vain, kyllä minua irtisanottavat käy sääliksi. 
        Mutta kun tämä ajan henki on nyt tällainen ja täytyyhän 
        minunkin ajatella tulevaisuuttani!"
 
 Nihkeä Niinistö. 
        Tästä kaikki alkoi! Soneran 
        osakemyynti Soneras aktieförsäljning 28.9-12.10.19999.
 Kansallis-varallisuuden hukkaaminen 
        Kansallisen kokoomuksen johdolla, kun Kansallispankkikin 
        on jo ruotsalaisten omistuksessa! Mitä kuuluu eläkeläisten 
        leikatuille indekseille ja pitkäaikaistyöttömien indeksikorotuksille?"
 http://www.nettisanomat.fi/2000/03/09/etusivu.htm
 
 
 Meno jatkui 2001. Nettisanomat taas 
        muistutti asiasta etusivullaan ja linkillä HS:n kirjoitukseen torstaina 
        2001-04-05 otsikoiden Soneran 
        portaat:
 
 "Tästä se alkoi. 
        Leonia järjesti. Soneran 
        osakemyynti Soneras aktie-försäljning 
        26.9- 12.10.1999.
 Toinen myynti. Ja tänne se päätyi. 
        Käväisy välillä huipulla 13. kerroksessa. Soneran 
        osake romahti jo alle anti-hinnan. Ostitko ja myitkö ajoissa?"
 http://www.nettisanomat.fi/2001/04/05/etusivu.htm
 
 
 Katkelma HS:n kirjoituksesta. Nettisanomat torstaina 2001-04-05:
 
 "Soneran 
        osake romahti jo alle antihinnan. "Valtion teleyhtiön Soneran 
        surullinen pörssitaaperrus ohitti jälleen yhden virstanpylvään 
        maanantaina, kun rajussa laskussa ollut osake halventui antihintansa alapuolelle 
        Helsingin pörssissä. Päätöskurssi oli 7,19 euroa 
        eli 12,3 prosenttia maanantaista aloitusta alempana. Sonera tuli pörssiin 
        16-kertaisesti ylimerkittynä marraskuussa 1998 hintaan 7,57 euroa. 
        Rapahalvaksi tuomittu hinnoittelu aiheutti suuren nurinan, jossa kyytiä 
        saivat niin annin pääjärjestäjä Merrill 
        Lynch kuin liikenneministeriökin." JYRI RAIVIO / Helsingin 
        Sanomat tiistaina, katkelma kirjoituksen alusta 03.04.01.
 http://www.nettisanomat.fi/2001/04/05/sonera.htm
 
 
 Vuonna 2002 ihmeteltiin Soneran 
        UMTS-seikkailuja ja ilmestyi ns. Sonera-kirja. Se on yhä Nettisanomien 
        arkistossa luettavissa. Alunperinkään lehti ei uskaltanut julkaista 
        Kaj-Erik Relanderin kavallusepäilyksiä 
        koskevaa lukua eikä myöskään Venäjän 
        mafiaa koskevaa lukua. Kirjassa on ihan hyvä analyysi ja selostus 
        kuinka valtion hyvin hoidettu perustoiminto onnistuttiin yksityistämään 
        ja omaisuus hävittämään. Nettisanomat torstaina 2002-06-27:
 
 "Vuonna 1996 Telen 
        verkossa oli jo miljoona matkapuhelinta. Tulevaisuus näytti loistavalta. 
        Sonera oli alkanut kansainvälistyä 
        jo 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja lähtenyt teleoperaattoreiden 
        osakkaaksi mm. Unkarissa, Turkissa 
        ja Baltiassa. Sonera oli noussut 
        maailman yhdeksi edistyneimmäksi matkaviestintäoperaattoriksi 
        1990-luvun puolivälin jälkeen. Soneran noteeraus Helsingin pörssissä 
        alkoi 10.11.1998, jolloin valtio myi 22 % Sonerasta 7 miljardilla markalla. 
         Soneralla on takanaan 
        kunniakas ja hieno historia. Se on aina ollut teknisesti maailman eturivin 
        teleyrityksiä ja tuottanut valtiolle paljon tuloja. Tässä 
        kirjassa kerrotaan, kuinka Kaj-Erik Relanderin 
        aikakaudella tehtyjen toimien 
        tuloksena tämä kannattava ja historialtaan hieno valtion kruununjalokivi 
        vietiin konkurssin partaalle ja kymmenien miljardien markkojen velkoihin 
        vähän yli yhdessä vuodessa. Miten tämä oli mahdollista?"
 http://www.nettisanomat.com/2002/06/27/sonera_1.htm
 
 
 Vuonna 2003 Nettisanomat ihmetteli edelleen valtion omaisuuden hävittämistä 
        kertomalla tällä kertaa Valtrasta 
        Postipankkia ja Teleä 
        unohtamatta. Nettisanomat torstaina 2003-09-11 jutussa Talous. 
        Valtra. Sekoilu jatkuu:
 
 "Lääketieteen ja kirurgian 
        tohtori Sinikka Mönkäreen 
        ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen 
        päätettyä myydä Partek, 
        peli oli pelattu. Kone Oy teki 
        hyvän kaupan ja sillä selvä. Historiaa: Kun Valmet 
        aikoinaan myi hissinsä Otikselle, 
        Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään 
        puhuttavan. Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama 
        Enso myi kerran metsänsä 
        Ahlstömille ja vuoden kuluttua 
        osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan 
        voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä 
        oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Postipankki 
        on hävitetty ja Sampo näyttää 
        karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä 
        pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee! Postipankin 
        hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri (?) 
        Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari 
        Sauli Niinistö. Palkinnot 
        näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä ovat 
        ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna. 
        Sonerasta ja sen hupeloinnista 
        ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys, samat henkilöt, 
        nämä isänmaan neropatit, sielläkin ovat hääränneet."
 http://www.nettisanomat.com/2003/09/11/valtra.htm
 
 
 Suomen 
        Yhdyspankin aikaisesta toiminnasta, Suomen taloushistorian kavalimmasta 
        ja peitellyimmästä pelastusoperaatiota Nettisanomat kirjoitti 
        torstaina 2004-05-20:
 
 "Pankki oli matkalla kohti loppuaan, 
        osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo 
        vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä 
        säätytalolla oli Aleksanterinkadun 
        vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen 
        Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä 
        ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. 
        Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen 
        ja Björn Wahlroos lukivat 
        madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian 
        kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden 
        ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan ja 
        kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta 
        veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin 
        vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden 
        Yhdyspankki Oy:lle,  joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa 
        vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se 
        muutettiin Unitas Oy:ksi. Uudelle 
        yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös 
        yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että 
        kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille." Seppo 
        Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. 
        Ohjelman nimi oli Pankkivangit. Lue lisää!
 http://www.nettisanomat.com/2004/05/20/pankkivankituki.htm
 
 
 Varallisuusveron poiston yhteydessä 
        Nettisanomat kirjoitti lauantaina 2005-09-17 jutussa "Budjetti: 
        Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion 
        pohja uhattuna.":
 
 "Kuvatekstit:  "SanomaWSOY:n suuromistaja 
        Aatos Erkko - 1 408 661 euroa 
        vähemmän veroja. - Erkkojen perillinen Rafaela 
        Seppälä - 830 965 euroa vähemmän veroja. - 
        Sammon suuromistaja Björn Wahlroos 
        - 568 000 euroa vähemmän veroja. - Onnisen suuromistaja Anja 
        Toivanen - 535 405 euroa vähemmän veroja. - Elcoteqin 
        suuromistaja Antti Piippo - 279 
        717 euroa vähemmän veroja."
 Selitys: "Veron määrä 
        laskettu vuoden 2003 omaisuustietojen ja 2005 veroperusteiden mukaan ja 
        on vain suuntaa antava."
 http://www.nettisanomat.com/2005/09/17/varallisuusvero.htm
 
 
 Varallisuusveron poiston yhteydessä 
        Nettisanomat kirjoitti keskiviikkona 2005-09-28 
        jutussa Aakkosjärjestyksessä 
        toisiinsa kietoutuvaa moskaa:
 
 "Varallisuusveron
tuotto on liikkunut viime vuosina sadan miljoonan euron
yläpuolella. Esimerkiksi vuonna 2003 varallisuusveroa kilahti
valtion kirstuun noin 123 miljoonaa euroa. Varallisuusverotilastojen
kärjestä löytyvät muun muassa Sanoma -WSOY:n
suuromistajien Aatos
Erkon ja Rafaela
Seppälän, Sammon
pääomistajan Björn
Wahlroosin, Onninen-konsernin
pääomistajan Anja
Toivanen-Koiviston ja Lemminkäisen omistajiin
kuuluvan Erkki J. Pentin
      nimet."
 http://www.nettisanomat.fi/2005/09/28/optiotjahuomio.htm
 
 Tässä
siis joitakin sirpaleita. Ympäristöä, sille,
miten joku erityisesti vaurastui. Taisi käydä niin,
että Björn
Wahlroos onnistui ostamaan Sypiltä tai
      Unitakselta tai
tähän liittyvältä jonkun pankin
pikkuisen osan tehtyään tietenkin ensin
hyvät palvelukset emoyhtiölle.
Tämän osasen Björn Wahlroos onnistui
myymään Postipankille
tai Leonialle
tai tähän liittyvälle saaden maksuksi kaksi
prosenttia entisen valtion pankin, Postipankin tai sen seuraajan
oaskkeista. Suunnilleen ehkä näin. Loppu onkin sitten legendaa jo
eläessään!
 
 Pääkirjoitus.
Lauantai 2006-11-11. Nettisanomat. Pertti Manninen.
 
 
 | Ilmoita ilmaiseksi-
iIlmoitusssivulle! 
 
  
 Man with a Cut-Out Shadow
 
 
  
 nettisanomatVastaava
päätoimittaja Pertti
Manninen.
 
 nettisanomat@
 hotmail.com
 
 
 
   |