| 
  
 Kalle 
          Isokallio. Kolumni. Iltalehti maanantaina 2008-07-14.
 
 http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/
 
 
 Lue 
          myös!
 
 Kansainvälinen 
            parturi. ...
 Työttömyys 
            alenee vain aitoja työtilaisuuksia luomalla. Ovatko ne kokopäiväisiä, 
            kuukausipalkkaisia, pätkätöitä vai mitä ovatkaan, 
            se on samantekevää. Kunhan vaan on työtä tarjolla 
            halukkaille. Tuntuu ihmeelliseltä, että ne samat ihmiset, 
            jotka ovat luoneet maahan työnestojärjestelmän olisivat 
            yhtäkkiä kiinnostuneet purkamaan sen.
 ...
 Suomessa olevat työpaikat voidaan 
            jakaa kahteen kategoriaan. Sellaiset, jotka ovat kansainvälisen 
            kilpailun kohteena ja sellaisiin, joihin kohdistuu vain kotimainen 
            kilpailu. Kännyköiden kokoonpano, sellun keitto, paperikoneiden 
            väsääminen ja muita sen tapaisia työtehtäviä 
            jää ja syntyy Suomeen vain, jos olemme niissä askareissa 
            kilpailukykyisempiä kuin muut.
 
 Jos emme ole, niin kyllä maailmasta paikkoja löytyy, jossa 
            kännyköitä kasataan, sellua keitetään ja 
            valsseja sorvataan. Kotimarkkinoiden tarpeisiin tähtäävät 
            työpaikat ovat sen sijaan alttiita vain kotimaiselle kilpailulle. 
            Parturi kilpailee vain suomalaisen parturin kanssa. On saman tekevää 
            leikkaako joku Kuala Lumpurissa tai Delhissä tukan halvemmalla 
            kuin hän.
 Poliitisilla 
            päätöksillä voidaan vaikuttaa vain vähäisesti 
            siihen, ovatko teollisuutemme työpaikat kilpailukykyisiä. 
            Enemmän kuin verotus, siihen vaikuttaa palkkataso. Siksi Teollisuuden 
            etujärjestöjen vouhotus pääomaveroista ja osinkoveroista 
            on naurettavaa älyllistä epärehellisyyttä. Jos 
            teollisuus suostuu ylisuuriin palkankorotuksiin, teolliset työpaikat 
            katoavat Suomesta. Niin yksinkertaista se on, vaikka eduskunta mitä 
            äänestäisi. Kun kansallinen eduskunta ei mahda kansainväliselle 
            kilpailulle mitään, olisiko syytä keskittyä niihin 
            kotimarkkinatyöpaikkoihin. Kotimarkkinatyöpaikkoja 
            syntyy vain palvelusektorille. Johtuen siitä, että teollisuutemme 
            ei tee tuotteita, joita ei tehtäisi jossain muuallakin. Piika- 
            ja plankkipoikayhteiskunnalla pelottelu on siis turhaa, ellei tavoitteena 
            ole ylläpitää työttömyyttä. Työministeriön 
            ajatus siitä, että työttömyys katoaa kouluttamalla 
            on absurdi. Teollisuudessa on tänään jäljellä 
            yhtä monta työpaikkaa kuin mitä maassa on työttömiä. 
            Luulevatko ne siellä työministeriössä, että 
            teolliset työpaikat kaksinkertaistuvat työttömyyskursseja 
            lisäämällä? Minä en moiseen usko. Pidän 
            työministeriön suunnitelmaa edesvastuuttomana ihmisten halveksuntana 
            ja verorahojen tuhlaamisena." Kalle 
            Isokallio. Iltalehti 20.01.2003.  2003/01/23 
 Torstaina 05.08.2004. Työtä! Kootut selitykset! Tanja Karpela 
          ja Kalle Isokallio. Ainakin. Tulossa!
 Saunan sytykkeistä. Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille. 
          Heikki Hiilamo, Jouko Karjalainen ja Antti Parpo. Helsingin Sanomat. 
          Mielipide perjantaina 04.04.2003. Tulossa.
 
 
 
 
  
 Kuva 08.03.2006. "Naisen 
          palkka 1".  Iltalehti. 
          Kolumni. Kalle Isokallio. Maanantaina 06.03.2006. Myyttejä ja mainoslauseita. 
          Tulossa!
 
 "Olisin toivonut, että 
          Tasavallan Presidentti Tarja 
          Halonen olisi uuden kautensa 
          avajaispuheessa pystynyt pitäytymään faktoissa. Mutta 
          ei, pakko oli hymy huulilla kertoa kaupunkilegenda ja sen avulla kosiskella 
          väärin väittein naispuolisten kansalaisten suosiota. 
          Älykkyyden puutteesta ei presidenttiämme voi kai syyttää. 
          Hän mainitsi puheessaan, että naisen euro on edelleen Suomessa 
          vain kahdeksankymmentä senttiä. Väite ei pidä paikkaansa. 
          Ja sen ymmärtää myös presidenttimme." Tulossa!
 
 
 
  
 Kuva 08.03.2006. " 
          Naisen palkka 2". Aamulehti. 
          Kotimaa. Keskiviikkona 08.03.2006. Kun mies ansaitsee euron, nainen 
          saa 96-97 senttiä. Naistenpäivä: Nainen tienaa vähemmän, 
          vaikka ala, työ ja titteli on sama kuin miehellä. Riikka Lehtovaara. 
          Tulossa!
 
 "Aamulehdessä julkaistiin 
          helmikuussa tutkimus, jonka mukaan eriarvoisuuden siemen kylvetään 
          jo kotona. Tytöille maksetaan jo 12-vuotiaana pienempää 
          viikkorahaa kuin pojille." Tulossa!
 
 
 
  
 Kuva 08.03.2006. "Naisen 
          palkka 3". Aamulehti. 3. 
          pääkirjoitus. Keskiviikkona 08.03.2006. Jatkuvaa palkkahurskastelua. 
          Aamulehden vastaava päätoimittaja on Matti Apunen. Tulossa!
 
 "Ammattijärjestöjen ohella 
          myös poliitikot päivittelevät vuodesta toiseen naisten 
          huonoja palkkoja. Se on melkoista hurskastelua. Ammattijärjestöt 
          allekirjoittavat palkkasopimukset ja poliitikoilla on sormensa pelissä 
          julkisen puolen työvoimasta päätettäessä. Milloinkahan 
          naispalkoista isoa ääntä pitävät poliitikot 
          huomaavat olleensa itse siunaamassa sitä, että etenkin hoiva-aloilla 
          pätkätyöt painavat alas naisten palkkatasoa?" Tulossa!
 
 Elokuvalipulla 
          kohtuuton hinta.
 
 2006/03/08
 
 
 | Pääkirjoitus. 
          Tapoja Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen! 
 Kaiken 
          korskeuden keskellä ei tarvitse käyttäytyä moukkamaisesti 
          naishenkilöä kohtaan. Vt. pääministerinkin pitäisi 
          ymmärtää, että hän on hallitustunnustelujen 
          vetäjä ja hänen edustamallaan puolueella on sittenkin 
          vain neljäsosa eduskuntapaikoista.
 Kohteliaisuutta korskeuden sijaan. Hyviä tapoja välinpitämättömyyden sijaan. 
          Eikö viiskymppinen mies ole tällaista vielä oppinut?
 Huomaavaisuus naisen istahtaessa ja tuolin vetäminen sopisi myös  
          "Euroopan presidentiksi " itseään kutsuneelle mörrikälle.
 Perjantaina 2007-04-13. Pertti Manninen.
 
 
  
 Suomalaiset 
          herrasmiehet Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen 
          rojahtamassa sijoilleen Tarja 
          Cronbergin vetäessä tuoliaan hallitusneuvottelujen 
          tiedotustilaisuudessa Säätytalolla perjantaina 2007-04-13. FST:n 
          uutislähetys klo 18.15. Kuva: Pertti Manninen. Isonna!
 
 
 Kalle 
          Isokallio. Kolumni. Iltalehti maanantaina 2008-07-14.
 
 Haluttomuus 
          vai kyvyttömyys?
 
 Kun hallituksella ei ole näkemystä 
          siitä minne sen pitäisi Suomea viedä, se keskittyy tulevaisuuteen 
          varautumisen sijasta näpertelemään tämän päivän 
          ongelmien kanssa tarjoten niihin eilisen ratkaisuja.
 
 Harvoin, jos koskaan maassamme on 
          ollut näin huonosti johdettu ja vain lyhyen tähtäimen 
          tavoitteiden perässä säntäilevä hallitus. Vanhasen 
          toista hallitusta tulee historia kutsumaan päiväperhohallitukseksi.
 
 Globalisaatio on tosiasia, jota viisimiljoonainen 
          kansa ei kuusimiljardisessa maailmassa voi olla ottamatta huomioon. 
          Meidän pitää suojata itsemme mahdollisimman hyvin globalisaation 
          negatiivisilta vaikutuksilta ja samalla hyödyntää maksimaalisesti 
          sen positiiviset mahdollisuudet. Poliitikoille jääköön 
          kansalaisten suojeleminen ja yrityksille positiivisten mahdollisuuksien 
          hyödyntäminen.
 
 Kansainväliset tilastot osoittavat, 
          että maailmankaupan vapauttaminen politiikan ulottumattomiin on 
          johtanut siihen, että sen seurauksena ovat pääomapelurit 
          rikastuneet ja työtätekevät köyhtyneet. Se johtuu 
          siitä, että maailmanmarkkinoille on tullut enemmän uutta 
          työvoimaa, kuin uutta pääomaa. Tuo uusi työvoima 
          on tällä hetkellä heikommin koulutettua kuin kehittyneissä 
          teollisuusmaissa, mutta muutamassa kymmenessä vuodessa sen koulutustaso 
          ajaa kiinni teollisuusmaiden koulutustason. Yhä useampi osaamisen 
          alue joutuu kansainvälisen kilpailun kohteeksi.
 
 Vääjäämätön 
          lopputulos on se, että Suomessa yhä useammasta työstä 
          työnantajan on tulevaisuudessa mahdotonta maksaa työntekijöilleen 
          samaa reaalipalkkaa kuin tänään. Jotta se ei johtaisi 
          kansan kahtiajakautumiseen, tuloverotusta on jo ensi vuonna laskettava 
          reippaasti pienempien ansiotulojen kohdalla ja kohtuullisesti keskituloisten 
          osalta. Tuo verojen alennus on mahdollista rahoittaa siirtämällä 
          pääomatulojen verotus samalle asteikoille kuin työtulojen 
          verotus. Siten voidaan kansalaisille tasata globalisaation haitat ja 
          hyödyt.
 
 Puheet siitä, että pääomatuloja 
          nauttivat ihmiset muuttaisivat pois Suomesta, perustuvat väärinymmärrykseen 
          ja ovat sen lisäksi loukkaavia. En usko, että yksikään 
          Herlinin veljeksistä muuttaa maasta, vaikka pääomatuloja 
          ryhdytään verottamaan kuin ansiotuloja.
 
 Sen verran lujaan siinä suvussa 
          on isänmaallisuus poikiin istutettu.
 
 Jos muutama kasinopeluri muuttaisikin, 
          väliäkö sillä. Yhtään työpaikkaa 
          he eivät ole tähänkään mennessä maahan 
          luoneet. Enemmänkin ovat muiden selkänahasta rahansa riipineet.
 
 Suomella on kaksi vaihtoehtoa. Joko 
          annetaan kansainvälisen kilpailun romuttaa yhteiskunta tai ryhdytään 
          toimenpiteisiin Suomen pelastamiseksi. Nykyinen hallitus on valinnut 
          antaa-mennä vaihtoehdon, mutta meillä on mahdollisuus valita 
          seuraavissa eduskuntavaaleissa sen tilalle hallitus, joka haluaa pelastaa 
          Suomen. Se varmaan älyää ryhtyä verottamaan pääomaa 
          samalla ankaruudella kuin työntekoa.
 
 
 
 Lue 
          myös!
 
 nettisanomat 
          tiistaina 
          02.11.2004.
 
 Miten aforismi 
          syntyy?
 (Kirjailija 
          Kalle Isokallio ja kirjailija Seppo "Bisquit" Ahti.)
 
 MTV3-uutiset 30.10.2004 
          klo 22.00. ("Loppukevennys". Helsingin Kirjamessuilta isossa hallissa 
          yleisön joukossa.).
 
 Toimittaja 
          Raija Kantomaa: miten voi olla hauska lokakuun synkimpänä 
          ja pimeimpänä päivänä?
 
 B: sehän on 
          ammattitaitokysymys.
 I: en mä mä 
          en tiedä seppo meistä on hauska ja mä näytän 
          profiilia
 
 K: mistä 
          teidän hauskuus kumpuaa?
 
 B: no sä oot 
          varmaan keksinyt itse nää kysymykset joo täytyy
 Kirjailija 
          Kalle Isokallio: siis me syvällisesti analysoidaan suomalaista 
          yhteiskuntaa ja tota noin sen historiaa ja myöskin kansanluonnetta 
          ja erilaisten etnisten ryhmien vaikutusta suomeen ja ...
 B: ja sitten me ei 
          välitetä siitä
 I: ... ja senjälkeen 
          mä kirjoitan hauskan jutun
 K: onko ne hauskoja 
          juttuja?
 
 B ai mun omani vai?
 I: Sepon on ainakin hauskoja
 Kirjailija Seppo "Bisquit" Ahti: on kyllä kyllä kalle on musta 
          hauskempi
 ja ennen kaikkea mä nautin siitä että  
          mä en oo lukenut niistä yhtään
 I:  no jos me seppo säästää multa tuota aikaa 
          hirveesti jos mä iltasanomissa aina hyppään aina sepon 
          yli niin tota noin niin aikaa säästyy
 K: 
          miksi sinä kirjoitat
 
 I: ei oo parempaakaan tekemistä
 K: oikeasti
 I: no ei oo parempaakaan tekemistä rospuuttokausi ei voi ajaa moottoripyörällä 
          tota ei voi lumilautailla vielä niin jotainhan on silloin puuhattava 
          silloin kirjoitetaan kirja
 B: jos sä nyt tarkalleen mietit mitä tarkoittaa lause ei ole 
          parempaa tekemistä niin ett sä sitä pitäis mitenkään 
          vähättelynä
 ei ole parempaa tekemistä
 jumalaut tästä tuli aforismi
 K. joo täst pannaan kirjaan (epäselvä)
 B: joh joh joh (epäselvä)
 
 Tomi Einonen: asia vilpitön ja tätä kaksikon mainostamaa 
          rospuuttoaikaa saadaan vielä ensi yönä tunti lisää. 
          (aika asiallisesti).
 Leena Kaskela: aivan (suu herttaisessa hymyssä).
 Suomalainen todellisuus. 
          Koiran ulkoiluttajia Aleksilla.
   
 Kuva 
          sarjasta Stokkalta Skattalle ja vähän takaisinkin. Pertti 
          Manninen, Helsinki lauantaina 14.08.2004.  2004/11/02
 
 
 
 
 |