Kuva: "AVOIN TILLE! VAIN SEISKASSA!".
Tiistaina 2008-02-26 kolmen kieppeissä. Pertti Manninen.

Trial by newspaper.

"Lapseni tarvitsevat minua, Matti!

Matti, Haluan vielä pyytää sinulta anteeksi. Olisin halunnut tehdä sen kasvotusten, mutta siihen ei sitten perjantaina oikeudessa tarjoutunut tilaisuutta. Tarkoitukseni ei koskaan ollut loukata sinua tai aiheuttaa mielipahaa. Ilmeisesti eri asiat ovat eri ihmisten mielestä loukkaavia. Minulla oli eron jälkeen kova tarve kertoa oma herkkä tarinani julkisuudessa olleiden juttujen ja väitteiden jälkeen. Minulle totuudella on kovin suuri merkitys. Muistat myös varmaan, että olen aina ollut pöytälaatikkokirjailija. Olen kirjoittanut päiväkirjaa ja runoja koko ikäni. Myönnän, että kirjaprojektiin lähteminen oli virhe. Tämän rumban jälkeen en ole kyennyt kirjoittamaan päiväkirjaa tai runoja mutta toivon, että joskus nauttisin taas edes runojen kirjoittamisesta.

Haluan kertoa sinulle, että rakastin sinua erittäin syvästi ja aidosti ja olin täysillä mukana suhteessamme. Julkisuuden koin kuitenkin hyvin vaikeana.

Matti, lapseni tarvitsevat minua, joten toivon etten joudu keskelle vuosien oikeustaistelua. Ennen sinua elämäni oli täydellistä. Ymmärrän sen nyt. Elin tasaista ihanaa arkea kaukana julkisuuden raadollisesta maailmasta. Lasteni kanssa elimme iloisina pienessä kerrostaloasunnossa. Nauroimme ja vietimme laatuaikaa yhdessä. Teimme lettuja sadepäivinä. katsoimme leffoja ja leikimme ulkona puistoissa. Kaikkea sitä mikä kuuluu perhe-elämään. Yksinhuoltajana kaikesta maallisesta mammonasta on tietenkin aina ollut puutetta, mutta niin kauan kuin minulla ja lapsillani on rakkaus toisiimme, meiltä ei puutu mitään.

Puolikuntoisena en kuitenkaan pysty olemaan samanlainen iloinen aurinkoinen äiti, joka ennen olin lapsilleni.

Arjesta selviytyminenkin on hankalaa. Sinä ja oikeustaistelu olette mielessäni aamulla ensimmäisenä kun herään ja viimeisenä illalla kun suljen silmäni. Enkä voi edes kuvitella, että voisin olla kenenkään muun kanssa parisuhteessa, ennen kuin vanhat asiat on saatu päätökseen. Nyt olen kuitenkin menneisyyden vanki. Hinta jonka olen maksanut rakkaudesta sinuun, tuntuu minusta kohtuuttomalta. Toivon sinulle jatkossa kaikkea hyvää ja kaunista elämässäsi ja toivon, että löydät elämääsi aidon rakkauden, sinulle sopivan.

Terveisin Susan Ruusunen".

7 päivää 8/2008 21-27.2 www.seiska.fi

Saturday February 23, 2008
The Guardian life & style

Great things to do with your family this week

Make some newspaper clothes
Same old, same old. They say they've got nothing to wear (could it be because everything is under the bed or in piles on the floor?) I say it's time for a crash course in newspaper haute couture.
Grow your own potatoes
Potatoes - first cultivated in the Andes a mere 8,000 years ago - are an easy and rewarding vegetable for children to grow. Each seed potato can yield up to 10 spuds, and you can grow them in containers as well as in the ground
Make your garden bird-friendly
Our family wasn't all that ornithologically inclined until a pair of blackbirds decided to honour our patch by pitching up in the vine-covered pergola above our back door. Then, in the blink of an eye, we became fully fledged birdwatchers, mesmerised by their comings and goings; first with stray bits of hay and twig with which to feather their nest, then with bills full of worms to feed their young.
Play the Bragging Game
This homemade game is an exciting blend of a treasure hunt and Top Trumps: we call it the Bragging Game.
We set up our game using a die, a list of categories, and a pile of object cards. The list is of brag types and reads like this: 1 Biggest; 2 Oldest; 3 Smallest; 4 Coldest; 5 Noisiest; 6 Smelliest.
Great things to do with your family this week

The Guardian
life & style

Suomalainen tähtihetki

Keskustelu.

Nimim. Rahat vai moraali. Ilta-Sanomat. Mielipide:  Laman uhrit ja tekijät

Pääkirjoitus: Suomalainen polttouhri & Liite

Iltapäivälehtien valinta tänään: "Huoripukki ja murhamies"

"Kutistunut unelma eli rakkauden kuolema." Kuva

Pitkä-Matin oikeudenkäynti alkoi eilen Ystävänpäivän jälkeen. Lue taustaa!

Ystävän päivänä, penkkariajelupäivänä. "Abi -sinä olet tähti!" - "Hengaillaan" - "Onko aamuja?" - "On, nolla"

Mitäs tämä on? - Mutta peikko kulta, miten sait nelosen käytöksestä?

Ex-kaupunginjohtaja Kettunen kärähti ratista. - Sai pitää erorahansa vaikka ne olivat laittomat! Juttuja!

Selvitys vuoden 1988 väestöennusteen toteutumisesta seitsemällä alueella

Päätoimittaja Erkki Laatikainen: Keski-Suomi pärjää väestön kasvamisessa

Päätoimittaja Janne Virkkunen: Valta pohjaa luotettavuuteen

Puolueeton ja puolueellinen lehdistö. Viikkosanomat 29.8.1958, päätoimittaja Aatos Erkko

Pakinoitsija Bisquit: Nyreä tuuli

Pääministeri (Statsministern, Finnish PM) Matti Vanhanen

BONNE ANNEE 2008. Kuva

Helsingin Sanomat ja valta, 1999 heinäkuu-elokuu nykykommentein

Chartres - Katedraali - Muisto 

"Helsinki saa osan Espoota" 

"Tässä on uusi Itä-Helsinki"

Sipoosta pakkolohkaisupäätöksen kummisedät ja kummitädit 

Kuva. Sipoo-Sibbo eli Vanhanen vs. Liljeström 

Sananvapaus kauppatavarana 

12 lehteä! 

Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen"   

Pääkirjoitus. Mietteitä oikeudenmukaisuudesta  

Kirjoituksia Sipoosta 

Päätoimittaja Janne Virkkusen esitelmä Katse eteenpäin seminaarissa

Pääministeri (Statsministern, Finnish PM) Matti Vanhanen  

SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä! 

BONNE ANNEE 2008 

Asianajajan laskutus, kunnianloukkaus ja (3poistettu 09.12.2015)

Pääkirjoitus: Suomalainen polttouhri & Liite

Keskustelu: Tiistaina 2008-02-19 puolen päivän aikaan lukiessani Ilta-Sanomia eräässä keskisuomalaisessa kahvilassa, jouduin keskusteluun:

Henkilö 1: "Esko Aho on perseestä."

Henkilö 2: "Miten niin?"

Henkilö 1: "Esko Aho on perseestä. Sillä siisti. Menetin 2.5 miljoonaa markkaa. Pitäisi ampua koko mies."

Henkilö 2: "Paljon tehtiin itsemurhia näiden herrojen metkujen takia." ...

Kuva ja teksti: Pertti Manninen tiistaina 2008-02-19.

Kirjoitus vuodelta 1999:

Aho - anteeksiantamaton amatööri?   

"Hallitus, jossa Esko Aho oli pääministeri hoiti pankkien omistajien asiat hyvin ja pankkien asiakkaiden, tavallisten suomalaisten asiat hyvin huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. Pääministeri oli silloin sellaisessa virkamiesten ja liikemiesten pyörityksessä, että hän amatööriydessään hyväksyi pankkien osakkeenomistajien pelastamisen ja kansalaisten hukuttamisen. Jos hänessä silloin olisi ollut todellista valtiomiesmäisyyttä hän olisi tullut heikompien puolelle, viimeisellä hetkellä kun se Suomessa olisi ylipäätään ollut enää mahdollista. Presidenttiehdokas Ahon menestyminen riippuu täysin siitä kuinka moni antaa hänelle anteeksi. Ahon pelastukseksi voivat tulla muut ehdokkaat!"
http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/ahoamatoori.htm

Tänään: Nimim. Rahat vai moraali. Ilta-Sanomat. Mielipide:  Laman uhrit ja tekijät

Tänään: Pääkirjoitus: Suomalainen polttouhri

Tänään: Kirjoituksia, katkelmia, otsikoita ja linkkejä vuodelta 1999 (alkaen). Liite

Muut lehdet.

Laman uhrit ja tekijät. Ilta-Sanomat. Mielipide. Nimim. Rahat vai moraali? Tiistaina 2008-02-19.

Laman uhrit ja tekijät

Yle on äskettäin näyttänyt parikin järkyttävää ohjelmaa 90-luvun laman ja etenkin pankkikriisin uhreiksi jääneiden ihmisten nykyisestä elämästä. Asiantuntijat ja tutkijat ovat yksi toisensa jälkeen todenneet, että hirvittäviä virheitä tehtiin, ja viattomien ihmisten koko elämäntyö ja loppuelämä uhrattiin - monessa tapauksessa myös heidän lastensa elämä. Samaan aikaan syyllisten urakehitys on ollut nouseva, ja nämä silloiset päättäjät esiintyvät mielellään julkisuudessa talousasioiden asiantuntijoina. Tosin he suvaitsevat saapua vain niihin ohjelmiin, joissa näitä ikäviä asioita ei käsitellä.

En ole lamaratkaisujen uhri, paitsi samalla tavoin kuin jokainen suomalainen veronmaksaja. Lisäksi oma, asiansa hyvin hoitanut pankkini tapettiin “Suomen pankkitoiminnan pelastamiseksi”. Suomessa on muuten enää tasan yksi suomalainen pankki, joten pelastaminen ei ihan onnistunut. Paitsi että pelastajien työn tulos on häpeällisen huono, on kotimaisten pankkivaihtoehtojen puuttuminen erittäin harvinainen länsimaissa. Tavallinen työntekijä joutuisi moisesta tuloksenteosta kilometritehtaalle! Johtajien ja päättäjien korkeita palkkoja perustellessa korostetaan vastuuta. Kuitenkin käytännössä vastuunkanto koskee vain ja ainoastaan tavallisia työntekijöitä. M.O.T.

Voin muutoin hyvin, mutta oksettaa kun näen Ahon iki-itsetietoisen hymyn tai luen lehdestä tittelin “Erkki Liikanen, Suomen pankin pääjohtaja”. Toisin kuin laman päällysmiehet itse, en lyö sairaita, joten jätän tässä Viinasen rauhaan. Siimeskään ei kestänyt asiasta päättäneenä ministerinä tulla Jyrki Saarikosken ohjelmaan selittämään miksi velkasaneeraukseen “päässeet” laman uhrit eivät uuden lain myötäkään saa vapautusta ahdingostaan. Hän vetosi maan tavan mukaan tekstiviestillä siihen, että on nykyisin muissa tehtävissä kuin silloin 90-luvulla. Aika helkutin moni kansalainen muuten on, sattuneesta syystä. Kaikille ei vain ole mahdollista parilla napin painalluksella välttää vastuutaan.

Kuten A-Zoomissakin todettiin, mokanneilla herroilla on jo uudet urat ja elämät. Heidän uhreillaan ei kohtuuden näkökulmasta katsoen elämää ole eikä ilmeisesti anneta tulevaisuudessakaan olla.

Laman ja pankkikatastrofin arkkitehteja on paljon muitakin kuin yllämainitut. Väitän edustavani vähintäänkin puolta Suomen laman ajan kokeneesta aikuisväestöstä, kun ihmettelen näiden ihmisten härskiyttä ja pokkaa. Minä en voisi elää tuhansien ja taas tuhansien ihmisten elämän tuhoutuminen omallatunnollani tekemättä mitään, edes yrittämättä korjata tai korvata omia virheitäni. Toisilta se näkyy käyvän helposti ja vieläpä vilpittömän omahyväisesti hymyillen.

Rahat vai moraali? (nimimerkki)

Laman uhrit ja tekijät. Ilta-Sanomat. Mielipide. Nimim. Rahat vai moraali? Tiistaina 2008-02-19.
(Nimien lihavointi Nettisanomien).

Pääkirjoitus.

Suomalainen polttouhri.

Ylen viimeaikoina esittämissä kahdessa 1990-luvun lamaa ja pankkien (po. pankkien omistajien) pelastamista koskevassa ohjelmassa haastateltiin muutamaa “elossa olevaa” uhria. Eräs heistä vertasi uhrien käsittelyä natsien juutalaishävittämiseen, “niin karmealta kuin se kuulostaakin”.

Ohjelmassa haastateltiin silloista maan hallituksen likaisen työntekijää nimeltään Pekka Laajanen. Nykyinen lainsäädäntöjohtaja selvitti gangsterimaisen sujuvasti valtion ja hallinnon toimia. Pahimmillaan, esim. Helsingin Suomalaisen Säästöpankin tapauksessa oltiin menetelty niin, ettei tehty yhtään mitään eikä mitään kirjattu mihinkään. Ota nyt ote liukkaasta saippuasta-menetelmä.

Ohjelmassa haastateltiin myös nykyistä likaisen työn tekijää, oikeusministeriä nimeltään Tuija Brax. Ilmeisesti hän ei ollut politiikassa vielä mukana kyseisinä aikoina, mutta nyt hän oli omaksunut tosi ällöttävän, silloisten ja nykyistenkin päättäjien perseennuolemisen. Aivan kirkkaalla naamalla hän väitti, että lamavelallisten asia on hoidettu hyvin ja että “ulkomailtakin tullaan tutustumaan tähän maailmassa ainutlaatuiseen velallisten armahtamiseen”. Lainaus muistinvarainen.

Mikäli oikein korvaan tarttui, niin on arvioitu, että laman ja hallituksen talousratkaisujen johdosta ahdinkoon joutuneista 16 000 ihmistä teki itsemurhan.

Ilta-Sanomissa tiistaina 2008-02-19 julkaistussa mielipidekirjoituksessa “Laman uhrit ja tekijät” nimimerkki “Rahat vai moraali” päättää kirjoituksensa näin: “… ihmettelen näiden ihmisten härskiyttä ja pokkaa. Minä en voisi elää tuhansien ja taas tuhansien ihmisten elämän tuhoutuminen omallatunnollani tekemättä mitään, edes yrittämättä korjata tai korvata omia virheitäni. Toisilta se näkyy käyvän helposti ja vieläpä vilpittömän omahyväisesti hymyillen.”

Pertti Manninen.

PS. Nettisanomat on julkaissut kirjoituksia asiasta heti ensimmäisestä numerostaan lähtien (heinäkuu 1999). Liitteeseen on koottu kaikki vuoden 1999 kirjoitukset (otsikot, katkelmat, linkit) ja hätäisesti muistellen joitakin myöhempiäkin kirjoituksia. Sama.

Suomalainen polttouhri. Pertti Manninen, Nettisanomat. Pääkirjoitus tiistaina 2008-02-19.


Tänään: Kirjoituksia, katkelmia, otsikoita ja linkkejä vuodelta 1999 (alkaen). Liite

Iltapäivälehtien valinta tänään: "Huoripukki ja murhamies".

Iltalehti: "Suhdetta puidaan ulkomailla VANHASTA PILKATAAN"

Ilta-Sanomat: "Halonen ei armahtanut HEINOJEN MURHAAJAA"

Kuva: Keskisuomalaisen maaseutupaikkakunnan LIDL-ovella maanantaina 2008-02-18 kuuden kieppeissä. Pertti Manninen.

Lehtien etusivut:

Iltalehti: "Tappio oikeudessa olisi kohtalokas MAINE MENEE

Ilta-Sanomat: "Halonen ei armahtanut HEINOJEN MURHAAJAA"

Pääministeri (Finnish PM)

Kuva: "Pullopalautus - Tällaista on Jennin elämä - Ex-kaupunginjohtaja Kettunen kärähti ratista - Näillä teillä kamera valvoo." Laukaa. Keskusta. Lauantai 2008-02-02 klo 17.50.
Kuva: "Tämä näkymä on vuoden päästä ex-näkymä, mikäli tunkkaisen kaavan mahdollistamat asunnot käyvät kaupaksi Harjun kupeella. Miksi eivät kävisi?" Jyväskylä. Harju. Vesilinna. Maanantai 2008-02-04 klo 15.15. Pertti Manninen.

Pekka Kettunen 2004 & 2005. Erorahan ja vähän muunkin historiaa:
 Nettisanomat.  N:o 741. Perjantai 2008-02-08

Koti-ikävää ei lääkitä hernekeitolla. Suomalaisravintoloissa kokoontuvat lomakaverit eri puolilta Suomea.
"Midnight Sunin perustaja Janne Manninen kertoo, että saunassa käyvät ahkerasti myös thainaiset. "Saunan luullaan vaalentavan ihoa, siellä tavoitellaan paikallista kauneusihannetta."
Voisiko tänne tuoda saman tien myös hernekeiton? Manninen toteaa, että lihapullatkin tulivat listalle vasta kun niiden puuttumisesta tuli jatkuvaa palautetta. Työharjoittelija Petri Flöjt kertoo kuulleensa soppajuttuja. "Aika monta kertaa siitä vitsaillaaan. Toivon, ettei kukaan ole ollut tosissaan."
Koti-ikävän lievitykselle halutaan pitää rajat myös lomakeskus Tuna Resortissa. Yrittäjä Harri Haatainenkin myy lihapullia, mutta lupaa, ettei karaokea hankita koskaan."
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Koti-ikävää ei lääkitä hernekeitolla. Ville Juutilainen. Kuva: Markus Jokela. Kartta: Karttakeskus. Tiistai 2008-01-15.

Wikipedia "Teemu Tainio". http://fi.wikipedia.org/wiki/Teemu_Tainio 2008-02-24.

In Britain, we have seen the City in open revolt against the notion that foreign billionaires should pay a little more towards the costs of the country that protects them. Meanwhile in Germany, the decision by tax fraud investigators to... er... investigate tax fraud has turned the letters page of the Financial Times into a wailing wall for funny money men the world over.

Perhaps they are right to be alarmed. Maybe for the first time in a generation, governments are seeing the irresponsibility of the rich as a threat as dangerous to a nation's well-being as terrorism or drug trafficking and treating it accordingly. The German authorities are being admirably firm. In a sharp break from the indulgent treatment of the world's elite, Germany is paying informants, receiving stolen documents and conducting mass raids with all the vigour it would deploy against an Islamist terror cell.

The German Tax Union thinks Germany loses about €30bn (£22.5bn) a year in unpaid taxes. Much disappears into the statelet of Liechtenstein, which travel writers portray as Ruritanian idyll. True, there are charming gothic castles and it is governed by the superficially quaint Prince Hans-Adam II or, to give him his full title, His Serene Highness Johannes Adam Ferdinand Alois Josef Maria Marko d'Aviano Pius von und zu Liechtenstein, Sovereign Prince of Liechtenstein, Count of Rietberg and Duke of Troppau and Jägerndorf.

But Johannes Adam etc also owns the $100bn Liechtenstein Global Trust (LGT), which offers 'wealth management' to individuals and companies with the promise of absolute confidentiality.

The secrecy held until earlier this month when Der Spiegel reported that an anonymous man known as 'the informant' had proposed a deal to the German secret service, the BND. In return for €4.2m, he would hand over a stolen DVD listing details of hundreds of rich Germans who had set up accounts in his Serene Highness's bank. The spies passed samples of the informant's secrets to tax investigators, who realised that they had stumbled across a gold mine.

Germany's biggest fraud scandal in living memory is now breaking as a result. A leading German industrialist has already resigned. Tax inspectors have warrants to go through the finances of 900 people and all hell has broken loose in the world of the wealthy.

At least Germany stamps on tax havens

guardian.co.uk/world

Sundqvist- näytelmä loppui kesken!
"[Ulf] Sundqvistin käräjäoikeudessa saamaa vapauttavaa tuomiota on arvosteltu julkisuudessa varsin rajusti. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että valtakunnansyyttäjä ei valittanut tuomiosta."
http://www.nettisanomat.com/1999/07/28/ark_sundqvist.htm

Hurskastelua 1. Ministeri [Maija] Perho ja Helsingin Sanomat työttömien nuorten kimpussa
"Nyt sitten syyllistetään nuoret! Hurskastelua! Pankinomistajientukeako tässäkin maksetaan?"
http://www.nettisanomat.com/1999/08/05/hurskastelua1.htm

Hurskastelua 2. Professori [Jaakko] Pehkonen pitkäaikaistyöttömien kimpussa
"Nyt sitten syyllistetään pitkäaikaistyöttömät! Hurskastelua! Pankinomistajientukeako tässäkin maksetaan?"
http://www.nettisanomat.com/1999/08/05/hurskastelua2.htm

"Ei heikennetä työttömyyseläkeputkessa olevien asemaa pakottamalla heitä etsimään olemattomia töitä"
http://www.nettisanomat.com/1999/08/05/viitanen.htm

Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri [Paavo] Lipposen ja ministeri [Sauli] Niinistön hymistessä taustalla.
"Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos. Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä. Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi [Erkki] Tuomiojan eroamista hallituksesta. Voi aikoja, voi tapoja!"
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/alhosundqvist2.htm

"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
"Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa!"
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/hsleikkaus.htm

"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
"Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa."
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/kiukas.htm

"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
"Lähtökohtana ei suinkaan ole ollut säästöjen kohdistaminen tiettyihin väestöryhmiin. Toisaalta valtiontalouden säästöt merkitsevät yleensä aina joidenkin kohdalla saavutettuihin etuuksiin puuttumista. Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat."
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/kokoomusleikkaus.htm

Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/koyhatopiskelijat.htm

Köyhät tapelkoot keskenään!
"[Paavo] Lipponen ja [Sauli] Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella."
http://www.nettisanomat.com/1999/09/16/n997koyhatasuvat.htm

Zyskowisz peräytyy? Linden peräytyy?
"Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi? Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowisz on ilmoittanut, että eduskunta voi muuttaa ehdotettua opiskelijoiden asumistuen leikkauksia. Opintotuesta vastaava kulttuuriministeri Suvi Linden kehottata eduskuntaa korottamaan opiskelijoiden asumislisää siitä, mitä päätettiin hallituksen budjettiriihessä. Opiskelijoiden oikeuksiensa puolustaminen näyttää ainakin liikauttaneen päättäjiä. Kannattaa kuitenkin seurata näytelmä loppuun saakka ja muistaa, että esitetty leikkaussummma on 130 miljoonaa. Jos leikataankin vain puolet 65 miljoonaa, niin silti onnistuttiin leikkaamaan 65 miljoonaa!"
http://www.nettisanomat.com/1999/09/16/n997zyskow.htm

Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit! Totisinta totta Suomessa 1993!
"Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin: "Kunniapaikalla Inhan työhuoneessa on Helsingin Sanomissa syksyllä 1993 julkaistu pilapiirros. Siinä seisovat Suomen Säästöpankin pilkkojat: Oikealla on KOP:n Eino Halonen moottorisahan kanssa, sitten Inha veitsineen sekä SYP:n Markku Pohjola ja osuuspankin Taisto Joensuu omine aseineen." "Inhalle se vuosi on hänen pankkiuransa kohokohtia. "Olihan se jännä juttu, Siitähän me olemme ylpeitä, että onnistuimme pitämään projektin miltei viime metreille salassa."" "Suomen säästöpankin osien saaminen oli pelastus myös Postipankille. Se sai läpi vaatimuksensa tasajaosta, vaikka muut yrittivätkin kaikin keinoin jakoa markkinaosuuksien mukaan." ""Me olimme ylivoimaisesti pienin pankki, vain kymmenen prosentin markkinaosuudella. Kaupan jälkeen meistä tuli 15-16 prosentin pankki."" " Tekniikan kehityskin liittyi oleellisesti tapahtumiin. Kun neuvottelut kiihtyivät elokuussa 1993, harhautusoperaatioihin kuului, että pilkkojat saivat pankkiensa ensimmäiset kännykät." ""Kaikilla oli silloin nmt:t, mutta pelkäsimme, että pahus vie, joku voi niitä kuunnella.""
http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin! Säästöpankkien pilkkominen uudessa valossa.
"Merita-Nordbankenista ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan 60 prosenttia. Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät KOP:n ja SYP:n veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella. SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle. Ikuiseksi (?) arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen."
http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkituki.htm

Farssi 1. Opiskelijoiden asumistukileikkaus.
"Kaikki ovat vastaan ja silti leikkaus etenee! Kaikki kansanedustat kaikista puolueista, jotka käyttivät asiasta puheenvuoron eduskunnassa tuomitsevat asumistuen leikkauksen. Siitä huolimatta asia etenee luonnonlainkaltaisesti ja lopputulos saattaa olla hallituksen talousarvion mukainen, jonka kaikki hallituspuolueet ovat hyväksyneet. Farssiksi asia muuttui, kun kokoomuslainen opetusministeri Suvi Linden ainoana puolusti hallituksen yksimielistä esitystä, mutta kuitenkin kertoi vastustavansa leikkauksia! Yksityishenkilönäkö?"
http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999farssi1opisk.htm

Jyväskylän kaupunki kiristämässä opiskelija-asumista?
"Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusesta lähtöisin oleva idea nostaa Keski-Suomen Opiskelija- asuntosäätiön omistamien talojen maanvuokraa rajusti herättää hämmennystä. Eikö valtiovallan kuristamistoimet riitä? Tarvitaanko jo kunnatkin apuun opiskelijoiden kurjistamisessa. Mistä tässä on oikein kysymys? Onko köyhempien perheiden lasten opiskelu erityisen vaarallista?"
http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999jyvasopiskas.htm

Ryhtyikö Jyväskylän sosialidemokraattinen yhdistys pörssikeinottelijaksi kansanedustaja Kalevi Olinin johdolla?
"Jyväskylän sosialidemokraattinen yhdistys on myynyt ravintolatoimintonsa Osuusliike Keskimaalle hyvästä muutaman (?) miljoonan kauppahinnasta. Mitä yhdistys nyt tekee rahoillaan? Sitä se ei ole kertonut. Onko vallan väärin arvattu, että pääoma tuottaa paremmin Nokia Oyj:n osakkeissa kuin perinteisessä ravintolatoiminnassa. Mikäli näin on, ei ole ihme, jos aikamme politiikka on kaikilla tasoilla pelkkää pörssikurssien hurmaa, jonka Euroopan Unioni ja Euro takaavat. Sosiaaliturvamme sosialidemokratisointi on jo alkanut, eikä loppua näy."
http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999ryhtyiko.htm

Selväjärkinen selostus opintotuesta 1. "Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä."
"Helsingin Sanomat on onnistunut omissa kirjoituksissaan vääristämään ja hämärtämään kaikki opiskelijoita ja heidän toimeentuloaan koskevat asiat asenteellisilla kirjoituksillaan, joissa syyllistetään nuoret eteenpäin pyrkivät ihmiset. Onneksi lehti julkaisee sentään mielipidesivullaan selväjärkisiä ja myös selkokielisiä selostuksia. Ammattiin Opiskelevat-Sakki ry:n edunvalvontasihteeri Saana Siekkinen: Opintotukea muillekin kuin korkeakoululaisille."
http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999selvajark.htm

Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi? Soneran uusille osakeantimarkkinoille ilmestyy sopivasti Pekka Vennamon Muistelmat.
"Ennen niihin tutustumista kannattaa muistaa, että [Pekka] Vennamo käytti kokoomuslaisministeri [Matti] Auran mahdollistamat merkintäoikeutensa ja hänhän todella luotti yhtiöönsä sijoittamalla antiin sen, minkä ministeriö mahdollisti. Kaikenmaailman Merita Pankin merkintäjättämissotkujen ja yleisen mielipiteen vaatiessa päitä vadille Vennamo erotettiin Auran toimesta ja Aura erosi [Sauli] Niinistön toimesta. Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta luovutaan ja kenelle ja milloin. Ja ketkä tästä luopumisesta saavat suurimman hyödyn. Tämä keskustelu on kokonaan käymättä hallituksessa, jossa pääministeri on sosialidemokraatti, ja jossa vasemmisto(?)liittokin on mukana!"
http://www.nettisanomat.com/1999/10/07/n9910mihinpekka.htm

"Nuoria kusetetaan työkkärissä"
"Kun nuoria patistetaan työharjoitteluun, ei kerrota mitä siitä seuraa. Kun alle 25-vuotias nuori saadaan houkuteltua työharjoitteluun vaikka kuukauden mittaiseen, hänen työttömyyspäivänsä nollautuvat, ja näin pitkäaikaistyöttömien hyväksi tarkoitetut yhteiskunnan toimenpiteet siirtyvät hamaan tulevaisuuteen. Lisäksi tilastotkin näyttävät kauniimmilta! Tällaista tapahtuu ainakin Jyväskylässä."
http://www.nettisanomat.com/1999/10/07/n9910nuoriakus.htm

Professori Pehkonen ei jätä pitkäaikaistyöttömiä rauhaan. Työttömien syyllistäminen jatkuu.
""Työttömyysturva on nykymuodossaan liian passiivinen". Näin professori Jaakko Pehkonen julistaa Suur-Jyväskylän lehdessä 22.9.1999. Hän markkinoi edelleen epämääräistä työttömien etusetelikeksinnön esittelemistä nyt hiukan lievennetyssä muodossa. Pitkäaikaistyötön saisi yhden vuoden työttömyyden jälkeen etusetelin, joka edullistaisi työntekijän palkkaamista työnantajalle. Edelleenkään hän ei kerro niistä ongelmista, joita se voisi tuoda tullessaan: kahden markkinan työntekijät, joista on jo nyt selvää näyttöä. Edelleen hän hurskastelee sillä, että setelillä testattaisiin onko työttömyysturvan saaja todella työtön! "Setelistä ei ole hyötyä, ellei työn hakija itse etsi ja saa itselleen työpaikkaa ja ryhdy käymään työssä". Häveliäästi hän siis jättää kertomatta, jos työtä ei löydy, niin pois vaan kortistosta oman onnen nojaan tai ainakin korvausta on rajusti pienennettävä. Kummallisen ristiriitaista. Samalla kertaa hän edelleen kertoo, että "pitkäaikaistyöttömyys muodostaa työttömyyden kovan rakenteellisen ytimen" ja samaan hengenvetoon työttömän pitää itse etsiä itselleen työpaikka tai muuten käy huonosti! Toivottavasti professorienkin virat muutettaisiin määräaikaisiksi, jotta Pehkonen saisi maistaa omaa lääkettään nuorempien ja pätevämpien viuhahtaessa ohi seuraavalla hakukierroksella!"
http://www.nettisanomat.com/1999/10/07/n9910tyottomien.htm

Aho - anteeksiantamaton amatööri?
"Hallitus, jossa Esko Aho oli pääministeri hoiti pankkien omistajien asiat hyvin ja pankkien asiakkaiden, tavallisten suomalaisten asiat hyvin huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. Pääministeri oli silloin sellaisessa virkamiesten ja liikemiesten pyörityksessä, että hän amatööriydessään hyväksyi pankkien osakkeenomistajien pelastamisen ja kansalaisten hukuttamisen. Jos hänessä silloin olisi ollut todellista valtiomiesmäisyyttä hän olisi tullut heikompien puolelle, viimeisellä hetkellä kun se Suomessa olisi ylipäätään ollut enää mahdollista. Presidenttiehdokas Ahon menestyminen riippuu täysin siitä kuinka moni antaa hänelle anteeksi. Ahon pelastukseksi voivat tulla muut ehdokkaat!"
http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/ahoamatoori.htm

Arsenal: "Tietohallintoon - pois lukien henkilöstökulut - on kulutettu 177 miljoonaa markkaa."
"Muut lehdet: Helsingin Sanomat sunnuntaina 10. lokakuuta 1999 Suuri tietopuhallus "Viime kesäkuussa Arsenal putkahti uutisiin, kun sen yhtiökokous erotti toimitusjohtaja Seppo Sipolan sekä hallituksen puheenjohtajan Veli Korven ja varapuheenjohtajan Pekka Laajasen. Päätöksen teki valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes." ... "Potkuihin vaikuttivat myös omituisuudet Arsenalin tietohallinnossa. Arsenalin hallitus oli joulukuusssa 1998 hyväksynyt suunnitelman, jonka mukaan Arsenalin tietohallinta yhtiöitettäisiin. Perustettuun VES Virtual Enterprise Systems Oy:hyn tulivat omistajiksi tietohallintojohtaja Kalevi Hanttu sekä Arsenalin tiedonhallinnan kanssa yhteistyötä tehneet alihankkijayhtiöt Kaakontieto Oy ja Domax Oy." ... "Omistaja, valtiovarainministeriö, kaatoi sopimuksen viime hetkellä, mutta omistusoikeus Arsenalin tietohallintoa varten kehitettyihin ohjelmiin - vaikkei tietenkään itse saataviin - jäi tiettävästi VES Oy:n osakkaille Kaakontiedolle ja Domaxille." ""Tämä oli harvinaisen läpinäkyväjuttu: vastoin Arsenalin eettisiä periaatteita henkilökunta ja alihankkijat tekivät yhtiön ja rupesivat tekemään bisnestä asiakasdatasta, jossa on tiedot miljardien arvoisista perittävistä", sanoo parlamentaarisesti kootun Arsenalin tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Kari Kantalainen." ""Arsenaaliin oli jo aiemmin rakennettu komeat tietojärjestelmät, mutta toinen asia on, oliko se tarpeen alasajettavassa yhtiössä", hän kyselee. Tietohallintoon - pois lukien henkilöstökulut - on kulutettu 177 miljoonaa markkaa." ... "Sipolan jälkeen Arsenalin toimitusjohtajana on toiminut entinen toimitusjohtajan varamies Jorma Kuoppala, entinen turkulainen säästöpankkijohtaja." ... Kuoppala ei osaa sanoa, miten tietohallintoon käytetyt rahat kulutettiin, mutta sanoo, että asiasta on selvitys tekeillä. Hänestä 177 miljoonaa ei tunnu isolta tietohallintakululta Arsenalin kokoisessa firmassa. Hän kertoo, että myös Arsenal ostaa edelleen osan tietohallintopalveluista VES:ltä. Hänestä mitään vahinkoa ei ole tapahtunut."
http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/arsenaltieto.htm

Juha Kankkunen sijoittajana
""Halusin laittaa kaiken ylimääräisen säästöön, mutta järkevästi, koska toivoin sijoitusteni tuottavan. Urani lopetettuani aion muuttaa takaisin Suomeen, joten haluan kerätä pesämunaa eläkepäiviä varten." "Muiden sijoittajien tapaan suosin tietenkin Nokiaa ja Raisiota, koska ne ovat hyviä pörssivetureita. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös muista yhtiöistä. Vaikka sijoitankin suomalaisiin yhtiöihin, niiden kansainvälistymisen myötä panostukseni kohdistuvat samalla eri puolille maailmaa." ... "Haluan pitää valtaosan sijoituksistani varmoissa kohteissa. tähän saakkka olen ollut saamaani tuottoon tyytyväinen, kokonaisuutena jopa iloisesti yllättynyt." Juha Kankkunen Marianne Lindin haastattelussa Conventum Rahastoyhtiön Tuotto-asiakaslehdessä lokakuussa 1999."
http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/kankkunensijoittaja.htm

Liinos ei tuonut pikavoittoja.
"Jyväskyläläisen ohjelmistotalo Liinoksen kurssi putosi toisena noteerauspäivänä listautumismyynnin lähtöhintaan. Liinos ei tuonut pikavoittoja nopean kaupan sijoittajille. Näin on käynyt lähes kaikille pienyrityksille, jotka ovat hiljan tulleet Helsingin pörssilistoille. Sijoittajien amatöörimäisyyttä ja tietämättömyyttä kuvaa hyvin, etteivät kaikki tiedä, mikä ero on osakeannilla ja osakemyynnillä. Osakeannisssa raha tulee yhtiölle ja myynnissä osakkeen myyjälle. Liinoskin keskittyi listautumisessaan pääomistajan osakkeiden myyntiin ja myyjä saikin hyvän potin itselleen omaan käyttöön. Uutta pääomaa itse yhtiöön tuli vain vähän."
http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/liinosei.htm

"Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu"
"Ruotsin elinkeinoministeri Björn Rosengren on iloinnut julkisesti siitä, että Merita-Nordbankenista tulee vihdoin ruotsalainen pankki. Niinpä niin." "Pankki saa uuden holding-yhtiön, jonka pääkonttori ja kotipaikka ovat Tukholmassa. Samalla suomalaisten osakkeenomistajien osinkotulojen verotus kiristyy." "Pelin henki on ollut selvä alusta alkaen. Yksi tahto, yksi kassa. Hans Dalborg on vienyt, Suomi-poika vikissyt. Kaavailtu laajentuminen Norjaan ja Tanskaan yhä liudentaa suomalaisväriä. Suomalaisille on varattu vain kiintiöpaikkoja. Helsingin Meritasta on tulossa tukholmalaisen pankin filiaali. Muutos on dramaattinen, kun muistaa vanhan SYP:n ja KOP:n. Muut lehdet: Diileri Ilta-Sanomissa tiistaina 12. lokakuuta 1999."
http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/meritaluisui.htm

MeritaNordbanken selkeyttää konsernirakennettaan siten, että holding-yhtiön kotipaikka siirtyy Suomesta Ruotsiin.
"Meritan osakkeenomistajille tämä tietää sitä, että osingoista menee jatkossa 29 prosenttia veroa (jos eduskunta nostaa veroprosentin 29:ään). ... Osakkaiden luovutusvoitosta verotetaan myyjän kotimaassa. ... Merita maksaa jatkossa 28 prosentin veron Ruotsiin. Pankki maksaa kuitenkin voitostaan veroa siltä osin, kuin voitto on saatu aikaan Suomessa, koska pankilla on edelleen Suomessa kiinteä toimipaikka. Muut lehdet Vesa Korpela Taloustaito-lehdessä keskiviikkona 13. lokakuuta 1999."
http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/meritaselkeyttaa.htm

Mitä Pehkonen oikein sanoi?
"Muut lehdet: Suur-Jyväskylän lehti keskiviikkona 22.9.1999 Professori Jaakko Pehkonen:"Pitkäaikaistyöttömyys muodostaa työttömyyden kovan, rakenteellisen ytimen." "Tähän joukkoon kuuluu paljon ikääntymisestä ja muista syistä vaikeasti työllistettäviä ihmisiä, joten ongelmasta ei varmasti valtakunnan tasolla talouden elpyessäkään päästä kokonaan eroon." Professori Jaakko Pehkosen ehdotus työttömien etusetelistä herätti keskustelua viime kesänä. Etuseteli korvaisi ansiosidonnaisen työttömyysrahakauden toisen vuoden. Setelin saaneen työntekijän työllistäminen olisi työnantajalle muiden palkkaamista edullisempaa. Pehkonen pitää ehdotustaan edelleen nykyisiä tukijärjestelmiä parempana tapana lisätä palvelujen, esimerkiksi kotitaloustyön kysyntää. Kaikki alhaisen tuottavuuden alat olisivatkin juuri niitä, joilla etuseteli lisäisi työvoiman kysyntää ja työllisyyttä. Etusetelin toinen hyvä puoli olisi Pehkosen mukaan se, että se samalla testaisi, onko työttömyysturvan saaja todella työtön. Setelistä ei ole hyötyä, ellei työnhakija itse etsi ja saa itselleen työpaikkaa ja ryhdy käymään työssä. "Työttömyysturva on nykyisessä muodossaan liian passiivinen. Sen kestoa pitäisi lyhentää ja tuki tulisi kytkeä entistä enemmän aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimiin osdallistumiseen." "Työttömyyden vähentäminen vaatii myös tavoitteiden priorisoimista." "Emme voi yhtä aikaa pitää ensisijaisina tavoitteina esimerkiksi sekä alueellisen tasa-arvon lisäämistä ja työttömyyden vähentämistä, koska nykytilanteessa työttömyyden vähentämiseksi on sallittava väestön muuttaminen sinne missä on työtä on ja tätä on tuettava."
http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/pehkonensanoi.htm

Sundqvist - ulosoton kauhu
"Aivan lähiaikoina ratkaistaan myös toinen velallisen epärehellisyyssyyte. Konsutti Ulf Sundqvist ei kuitenkaan tekeydy tyhmäksi tai tietämättömäksi, hänellä on apunaan Suomen paras asiantuntija: Zacharias Sundström, joka on jo tähän mennessä laskuttanut Suomen valtiota satoja tuhansia markkoja avustaessaan köyhää Sundqvistia eri oikeudenkäynneissä. Sundqvist keksi luotollisella pankkitilillä kikkailun. Vaikka rahaa tuli jatkuvasti tilille satoja tuhansia markkoja vuodessa, vouti ei päässyt niihin kiinni, koska pankkitili oli aina pakkasen puolella. Eduskunta joutui säätämään jopa lain, ns. Lex-Sundqvistin, kikkailun lopettamiseksi. Kekseliäisyydellä pääsee historian kirjoihin! On vaikea uskoa, että oikeus pystyisi osoittamaan mitään väärää Sundqvistin menettelytavoissa. Täytyyhän herralla olla herran menot ihan vain arkisessakin elämässä."
http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/sundqvist.htm

Kommentti Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen kirjoitukseen keskisuomalaisessa sunnuntain lokakuun 17. päivänä 1999: "Hyvinvointivaltion ihanteet - romuako?"
"[Pekka] Kettusen kirjoitukset jäävät lähes aina hyvän otsikon keksimiseen, omat mielipiteet ovat hyvin harvinaisia. Hän selostaa aina joidenkin toisten aikaansaannoksia, eikä ota itse mihinkään asiaan kantaa. Kuvatekstikin on toteava: "Tämän päivän Suomi ei ole pelkkää menestystarinaa. Työttömyys, köyhyys, syrjäytyminen ja nälkä ahdistavat monia suomalaisia." Miehet seisovat todennäköisesti jossakin ruokajonossa. Tämäkin on toteavaa, mikä sinänsä on kunnioitettavaa, mutta kun pitäisi tehdä jotakin, niin teot puhuvat toista. Kaupunginjohtaja Kettunen on innokkaasti ollut mukana tulkitsemassa väärin kaupunginvaltuuston työllisyysmäärärahojen käyttämistä ja vähentänyt tosiasiallisesti niitä ja tällä tavalla heikentänyt ehkä sadan pitkäaikaistyöttömän asemaa! Asian voi tarkistaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen pöytäkirjoista. Lainaus kirjoituksesta: "Jos mahdollisuudet eivät periydykään isältä pojalle niinkuin hyvinvointivaihetta edeltäneessä luokkayhteiskunnassa, saman sosiaalisen ryhmän tai ikäluokan mahdollisuuksien maailmat ovat nyt erkanemassa." "Samalla kun toisella on edessä loistava tulevaisuus, toista voi uhata lohduton syrjäytyminen ja kurjuus."... "Paikallispolitiikassa joudutaan huolestuneina kysymään, syntyykö asuma-alueita ja ihmisryhmiä, joissa syrjäytyminen siirtyy joustavasti sukupolvelta toiselle." " Todella surullinen näkymä, jossa nuori oppii näkemään hyväksyttävänä elämäntapana syrjäytymisen työn ja opintojen ulkopuolelle."
http://www.nettisanomat.com/1999/10/21/hyvinvointivaltion.htm

Naiset osa-aikatyön armoilla
"Toisin kuin muualla Euroopassa Suomessa naisten osa-aikatyön tekeminen ei liity ensisijaisesti lasten hoitoon. Täällä osa-aikatyötä tehdään, kun kokaikatyötä ei löydy, tai opiskelun ohessa." "Miesvaltaisessa tukku- ja agentuurikaupassa sekä huoltamotoiminnassa kokopäivätyön tekeminen on tavallista, kun taas naisvaltaisessa vähittäiskaupassa 30-34 tunnin työviikko on yleinen." Näin kirjoittaa tutkija Lotta Savola Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus-lehdessä. Lisäksi kirjoituksesta käy ilmi, että yli 25-vuotiaista noin puolet piti kokoaikaista työtä nykyistä osa-aikaista tytötään parempana ja vain 15 prosenttia oli tyytyväisiä osa-aikaiseen työhönsä.

"Nuoret eivät halua joutilaisuutta"
"Muualta Keskisuomalaisen pääkirjoitus 18.10.1999: "Nuoret eivät halua joutilaisuutta" "Syksy paljastaa karusti nuorten elämäntilanteen. Kesätyöt ovat takana ja oppilaitokset ovat valintansa tehneet, ja väistämättä on aina heitä, joille opiskelu- tai työpaikkaa ei ole." "Työttömistä nuorista on tullut työllisyyskeskustelussa Käsite, lokero, jonka sisältö tuntuu välillä pursuavan roisisti yli." "Nuoreen työttömään on helppo lyödä taitamattoman ja saamattoman leima. Siitä puolestaaan ei ole pitkä matka mennä julistamaan nuoret työttömät ensin työtävieroksuviksi ja sitten syrjäytyneiksi." " Yleistys on pahasti metsikössä. Tutkimukset osoittavat, että nuorten arvojärjestyksessä ammatin hankkimisella ja työnteolla on vankka sija." "Suomalaisten nuorten asenteita punnittiin viime keväänä Nuorisoasiain neuvottelukunnan Tilastokeskuksella teettämässä nuorisobarometrrissa. Alkusyksystä puolestaan julkistettiin Turun yliopiston tutkimus nuorten asenteista." "Nuorten viesti päättäjille on: Ei hitaasti matelevia tunteja, pyörimistä kaduilla tai löhöämistä kotona, vaan työtä." "Asennemittarit osoittavat, että työ merkitsee nuorille enemmän kuin pelkkää toimeentuloa. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa nuorista katsoo, että mielenkiintoisen ja tärkeän työn vuoksi he voisivat tinkiä muun muassa palkasta tai vapaa-ajastaan." Nuoret ovat elämäntilanteensa suhteen realisteja. Haluamaansa opiskelupaikkaa vaille jääneeelle nuorelle ei juuri tuo lohtua päivittely, ettei ilman koulutusta saa työtä tai kun työelämään haluava huomaa, että työkokemuksen puute on este työkokemuksen saamiselle." " Entistä enemmän tulisikin siis panostaa siihen, että mahdollisimman moni nuori voisi - tavalla tai toisella - päästä haluamaansa ammattiin." 
http://www.nettisanomat.com/1999/10/21/nuoret.htm

Kokoomusministerien vauhti tasapainossa: Niinistö hiljentää. Niinistö ei viihdy enää ministerinä.
"Kun katseli Niinistön esiintymistä Ylen TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina 26. lokakuuta 1999 klo 21 voi vain todeta, että Niinistö tarvitsee paikanvaihtoa. Toimittajan ihan asialliset ja oleelliset kysymykset Suomen valtion Sampo-Leonia-fuusion Pohjolan kaappaushankkeesta saivat ministerin kiemurtelemaan ja hikoilemaan ja vaivoin pidättämään ärtymystään. Ministeri ei vastannut kaikkiin kysymyksiin, kiemurteli jonkinmoisen vastauksen osaan kysymyksistä ja yritti vielä hädissään tehdä vastakysymyksiä. Toimittajan rautainen ammattitaito tässä tilanteessa tuli hienosti esiin. Hän ei jäänyt tässä tilanteessa jankuttamaan vastaamattomien kysymyksien vastaamattomuutta vaan pysyi rauhallisena ääntään myöten ja jatkoi asian eteenpäinviemistä. Tämän nähtyään ei voi muuta toivoa kuin Niinistö pääsisi uusien haasteiden äärelle. Politiikassa hänellä ei ole tulevaisuutta: Hänkin on vain ihminen ja jos hän haluaa olla rehellinen itselleen paikanvaihto on syytä tehdä pian. Eri alojen raakkeja Suomessa on tarpeeksi ja säälittäväksi tilanne käy, jos sen itse huomaa viimeiseksi. Tsemppiä, olet vielä nuori mies!"
http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/niinisto.htm

Kokoomusministerien vauhti tasapainossa: Sasi kiihdyttää. Ministeri Kimmo Sasi vauhdissa.
"1) Juuri kun Pääministeri Paavo Lipponen oli pyytänyt anteeksi ministeri Kimmo Sasin Saksan itsekkyyslausunnon liittokansleri [Gerhard]Schröderiltä ja saanut tästä anteeksiannon 2) ministerin idearikkaus puhkesi uudestaan kukkaan: Koululaisten työaika olisi muutettava kolmeen jaksoon jotta matkailuelinkeino voisi toimia täydellä kapasiteetillä vuoden ympäri. Siitä vaan muuttamaan perheiden ja työelämän tapoja ja tarpeita. Hassuinta koko esityksessä on kuitenkin unohtaa millainen maa Suomi on. Täällä on lämmintä ja valoisaa vain neljännes vuodesta ja se aika pitäisi kaikin keinoin pyhittää koululaisten ja heidän vanhempiensa vapaa-ajalle. Näin ollen kesälomaa pitäisi mieluummin pidentää kuin lyhentää. Lisäksi on muistettava, että ei kaikilla mene niin hyvin, että useita kertoja vuodessa voisi käyttää tuhansia tai kymmeniä tuhansia markkoja matkustusvirkistykseen kotimaassa tai ulkomailla. Kaipa ministeri Sasi saa käsiinsä tilaston, josta ilmenisi montako prosenttia Suomen perheistä tekee ulkomaanmatkan vuosittain. Suomen kesää ei saa lyhentää millään ministerin aivoissa sattuneella häiriöllä. 3) Ministeri Kimmo Sasin Leonia-selitykset eivät vakuuta: Jossain tv-ohjelmassa hän mainitsi lähes sanatarkasti: "Leonia-pankkia oli yritetty jo myydä kaksi vuotta ja nyt täytyi jotain tehdä epäluulojen hälventämiseksi." Kysyttäessä liiallisesta vakuutustoiminnan keskittymisestä, mikäli Pohjola pakotetaan mukaan fuusioon, hän vakuutti kilpailuviraston tutkivan asian ja päättävän fuusion lopullisesta toteutumisesta. Onko olemassa riski, että koko fuusio-hanke kariutuu? Minkälaisia epäluuloja tämä sitten aiheuttaa Leonian kohtalosta? Ruotsalaiset Skandian osakkeenomistajat ainakin rahastivat ruhtinaallisen potin tässä epämääräisyydessä!
http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/sasi.htm

Sundqvist-juttu: Mestariasianajaja Sundstöm kääntää oikeusprosessin päälaelleen.
""Syyttäjällä ei ole vähäisintäkään teoriaa, millä saisi syytteen pitämään". Onko konsultti Ulf Sundqist jo nyt itseasiassa vapaa mies. Tähänkin tulokseen oikeusasteet voivat tulla, koska puolustus väittää koko oikeudenkäyntiä laittomaksi sillä perusteella, että asia on jo kertaallleen tutkittu aikaisemmin ja silloin on jätetty syyttämättä. Länsimäisen oikeuskäytännön mukaan näin on ja saattaa olla, että tähän ratkaisuun lopulta päädytään. Näin ollen tämä viimeinen syyte velallisen eprehellisyydestä jätetään kokonaan tutkimatta ja koko juttu kuivuu Ulf Sundqvistin julkiseksi piinaamiseksi ja asianaja Zacharias Sundstömin asianajopalkkioiden maksamiseksi valtion varoista."

Taloushistoriaa: Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois.
"Aluksi Ilta-Sanomien Diilerin määritelmä norjalaiselle boksille 26.10.1999: "Norjalainen boksi" "Postipankin nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita viitisen vuotta sitten New Yorkissa: Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja Matti Niemen eroon." "Myöhemmin ruotsalaiseen pankkiin töihin pelastuneet, tappiot tehneet kauppalopot väittivät myöhemmin, että paremminkin olisi voinut käydä. Toisaalta muuan meklari väitti, että Postipankissa oli rakennettu niin sanottu norjalainen boxi. Se on optiokehikko, josta ei ole voitollista ulospääsyä. Tiedä sitten." Ilta-Sanomien Diileri 26.10.1999. Mitä silloin oikein tapahtui? Pääjohtaja Lindblom ryhtyi edellämainittujen kauppalopojen toivomuksesta suunnitelmalliseen peittelyoperaatioon, jossa tappiot oli tarkoitus jakaa usealle vuodelle ja häivyttää se tietoisesti julkisuudelta. Huvittavaa on, että ensin annettiin potkut toimitusjohtajalle ja pääjohtaja Lindblom sai jatkaa tehtävässään, koska hän ei ollut muka tietoinen tapahtumista. Lopulta tilanne kävi kuitenkin kestämättömäksi jä Linblomkin sai lähteä. Ei siis peittelyoperaation takia vaan suurten tappioiden takia! Kun Linblomia uhkasi joutuminen työttömyyskortistoon tuli hyvä ystävä entinen presidentti Mauno Koivisto apuun ja sai yleisessä hälinässä kiinnitettyä huomion epäolennaisuuksiin. Lindblom onnistui pääsemään sairaseläkkeelle, koska hän oli niin kovasti ahdistunut tullen esittelemään ahdistustaan jopa radion uutislähetykseen. Koivistohan oli jo turvallisesti hyvällä eläkkeellä ja kahminut muutenkin omaisuutta mm. yleishyödylliseltä Haka-rakentajalta ja oli onnistunut häivyttämään toimintansa norjalaisessa boksissa: Suomen valtiontaloudessa.
http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/taloushistoriaa.htm

Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa.
"Pentti Sainio Hjallis-kirjassaan: Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myyntiseikkailuista. Pentti Sainio tuo esille vaiennetussa ja myyntiboikotissa olevassa kirjassaan kuinka Veikkaus Oy:lle syntyi miljoonatappiot Matti Ahteen epäonnisesta(?) myyntikuviosta varattomalle liikemies Veikko M. Vuoriselle ja minne voittomiljoonat oikein menivät."
http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914raha.htm

Leonia - Posti -Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa
"Kokonaisuus kadoksissa - silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Valtionvarainministeri Sauli Niinistö on kovasti perustellut Sampo-Leonia-Pohjola(?)-liittoa, että sillä tavalla saadaan Leoniasta paras hinta valtiolle eli veronmaksajille. Sen jälkeen kun Leonian ja Postin välinen yhteistyösopimuksen oli ilmoitettu loppuvan liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen sanoi aamu-tv:ssä keskiviikkona 3. lokakuuta 1999 klo 7.20 loppuvan, että "minä puhun vain postipalvelujen osalta ja postin palvelut eivät heikkene, postitoimipaikkojen lukumäärä pysyy 1500:ssa". Tässähän onkin koko homman ydin: Maan hallitus ei pysty tarkastelemaan jotain asiaa kokonaisuutena ja sitten eri ministerit selittelevät kokonaisuutta vain oman tehtäväkenttänsä osalta. Lopputulos on kuitenkin se, että Suomen maaseudun asukkaiden palvelut heikkenevät ja näiden selittelyjen jälkeen 1700 työntekijää Postista jää näillä näkyvin työttömiksi ja ei kai Leonia-Sampo-fuusiokaan lisää työpaikkoja."
http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm 

Posti ei saa ottaa muitakaan pankkipalveluja! Itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! "Tarkoituksenmukaisuuden huippuilmentymä on myös se, että "Postin uusiin palveluihin tuskin kuitenkaan kuuluvat jonkun muun pankkiryhmän palvelut. Sen on Leonia varmistanut neuvotteluissaan." "Postin ja Leonian sopimuksen mukaan Posti ei saa ottaa konttoriinsa muiden pankkiryhmien tuotteita välittömästi vuodenvaihteen 2000-2001 jälkeen." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999). Tällaisen itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat tulisi erottaa välittömästi, vaikka tietenkin varmaankin he ovat olleet vain pelinappuloita suuremmassa omaisuudenjakopelissä, jota he palkkajohtajina ovat joutuneet toteuttamaan!"
http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm

Antero Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija: "En ole ollut mukana neuvotteluissa."
"Suomen Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja kansanedustaja Antero Kekkonen (sd) uhkasi muutama viikko sitten erota edellisestä tehtävästään, kun Sampo ja Leonia runnottiin yhteen joku viikko sitten. " - Se oli hätähuuto postilaisten puolesta, Kekkonen sanoi päätettyään olla eroamatta. Kekkosella ei ole hätähuutonsa lisäksi muuta tarjottavaa postilaisille, joiden työpaikat ovat nyt uhattuina. Kekkonen korostaa kuitenkin, että hän ei ole ollut mukana neuvotteluissa.
- Tämä on virkamiesten neuvottelema ratkaisu. (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999)."
http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm

Sundqvist-juttu: Halusiko Arsenal-Silta todellista ulosottoa?
"Entisen STS:n pääjohtaja Ulf Sundqvistin oikeudenkäynti näyttää jälleen kerran mihin hyvä asianajaja pystyy. Zacharias Sundström kyseenalaisti laatimallaan taktiikallaan koko Arsenal-Sillan ulosottohalut. Hänen mukaansa Arsenal-Sillan toimitusjohtaja Jarmo Matinlassi vain teetti ulosottoselvityksiä mutta ei pyytänyt ulosottoviranomaisia ryhtymään perintään. Jos oikeus toteaa Sundströmin väitteen oikeaksi, Sundqvist ei ole voinut olla epärehellinen velallinen ja kaikki luotollisella sekkitilillä kikkailu on ollut epäolennaista. Tämän jälkeen joutuvatkin Jarmo Matinlassi, Sundqvistin entinen alainen STS-pankissa, ja monet Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toimihenkilöt, etupäässä entiset säästöpankkijohtajat, tilille todellisen perintätahdon puutteesta. Arsenalin toimitusjohtaja [Seppo] Sipolahan on jo saanut potkut. Kysymys kuuluu: Jätettiinkö yleisesti lainvoimaiset maksumääräykset hoitamatta? Tunkio haisee jo niin pahasti, että tuntuisi mahdottomalta jättää se pöyhimättä. Ihmeiden aika ei kuitenkaan ole ohi. Monet haluaisivat jo lopettaa koko jutun."
http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914syytteet.htm 

Arsenalin tietohallinto: Puhallettiinko sittenkin vain rahat? "177 miljoonassa on 100 prosenttia liikaa 5 prosentin tarkkuudella." "Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina 10. lokakuuta 1999 Talous&Työ- palstalla näyttävän koko sivun jutun "Roskapankin viimeinen rutistus". Nettisanomat kirjoitti asiasta kiinnittäen huomion artikkelin yhteen esille tuomaan seikkaan: tietohallinnon tolkuttoman suuriin kustannuksiin: sataanseitsemäänkymmeneenseitsemään (177:ään) miljoonaan, mikä luku ei sisällä edes henkilöstökuluja! Summa on niin suuri, että siinä on viiden prosentin tarkkuudella sanottuna ainakin 100 prosenttia liikaa! Kysymyksessähän on suhteellisen yksinkertainen taloushallintaohjelmisto tai ainakin Arsenalille olisi riittänyt sellainen. Tottakai, jos mitään valvontaa ei ole ja maksajan pussinpohjaa ei ole olemassakaan, niin kiusaus tarpeettomien ohjelmistojen tekemiseen ja tarpeettomaan laskuttamiseen on ollut suuri. Olihan tietohallinto vain pieni osa koko Arsenalin toiminnan valvomattomuudesta ja kaikista esille tulleista ja varsinkin esille tulemattomista kähminnöistä.Pienenä esimerkkinä voisi mainita Jyväskylässä tehdyn Ison kerrostalon oudon "saneerauksen". Arsenalin outoa kiinteistöjalostusta entisessä Suomen pankin talossa Nettisanomat torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999. Edellä mainittu Helsingin Sanomien artikkeli on saanut vastineen, vastineenvastineen ja vastineenvastineenvastineen, jotka Helsingin Sanomat on julkaissut yhdellä kertaa otsikkonaan: "Arsenalin tietohallinnon yhtiöittäminen" lauantaina 6. marraskuuta 1999 Talous&Työ- palstalla "Päätoimittajalle"-otsikon alla ja piilottanut vastineen jne. "Nimityksiä"-sivun alaosaan. Ennen vastineita kannattaa lukea: "Roskapankin viimeinen rutistus" Tietohallintoa koskeva osa: Nettisanomat: Arsenal tietopuhallettiin."
http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915arsenal.htm

Posti: Postin työntekijä keskustelussa, jossa etsittiin Postille uusia töitä:
"Asialla alkaa olla jo kiire. Kahden kuukauden perästä aletaan käydä jo YT-neuvotteluja." (irtisanomisneuvotteluja). TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915posti.htm

Posti: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen:
"Kun Leonian kanssa oltiin neuvotteluissa, ei tietenkään voinut käydä muiden kanssa neuvotteluja." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915posti.htm

Posti: SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki:
"On tullut hyviä ehdotuksia päivittäin, tulevaisuuden suhteen olen optimistinen." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915posti.htm

Sundqvist- juttu. Arsenal-Sillan [Jarmo] Matinlassi syytettyjen penkille?
"Käräjäoikeuden päätöksen perusteluja: "Velkoja ei ole kiirehtinyt ulosoton täytäntöönpanoa ennen lainvoimaista ratkaisua." Syytteet kaatuivat jälleen.Ulf Sundqvist on kohta vapaa mies. Keskisuomalainen 13.11.1999 (Helsinki STT). Helsingin käräjäoikeus on hylännyt syytteet STS-pankin ex-pääjohtajaa Ulf Sundqvistia vastaan. Häntä syytettiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Sundqvistilla on ollut perusteltu usko velan sopimisesta velkojan eli omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan kanssa, todetaan käräjäoikeuden perusteluissa. Oikeuden perjantaisen päätöksen mukaan Sundqvist ei ole hävittänyt omaisuuttaan eikä ole omalla rahankäytöllään tahallaan toiminut velkojan vahingoksi. Näin ollen oikeus hylkäsi myös Arsenal-Sillan vahingonkorvausvaatimukset. Käräjäoikeuden mukaan Sundqvistilla on ollut ja on edelleen niin korkea tulotaso, että hän on pystynyt maksamaan velkansa. Täten hänen rahankäyttönsä ei ole heikentänyt hänen kykyään maksaa velkaansa Arsenal-Sillalle. Sundqvist jatkoi ulkoista elämäänsä ja rahankäyttöään samalla tavalla kuin ennen käräjäoikeuden vahingonkorvauspäätöstä. Valtionsyyttäjä Pekka Koposen mielestä Sundqvistin olisi pitänyt alkaa varautua korvausvelan maksamisen ja supistaa rahankäyttöään. Tällöin velkaa ei ollut kuitenkaan vahvistettu lainvoimaiseksi ja toiseksi Sundqvistilla oli odotuksia velan sopimisesta. Velkoja ei kiirehtinyt Sundqvistin vahingonkorvausvelka Arsenal-Sillalle todettiin tammikuussa 1995. Tuomio toimitettiin ulosottoon, mutta omaisuutta ei ulosmitattu. Tällöin luotolliset tilit olivat suurimman aikaa miinuksella. Helsingin hovioikeus piti käräjäoikeuden päätöksen voimassa. Tätä tuomiota ei toimitettu ulosottoon. Päätöksen perusteluissa todetaan, että Sundqvist onkin voinut odottaa korkeimman oikeuden päätöstä ja olettaa, ettei velkoja ole kiirehtinyt ulosoton täytäntöönpanoa ennen lainvoimaista ratkaisua. Velkoja oli turvannut asemaansa omaisuuden myymis- ja hukkaamiskiellolla. Sen sijaan elinkeinotuloa ei ulosmitattu. Toisin kuin Sundqvist on väittänyt, velkojalla on käräjäoikeuden mielestä ollut todellinen perintätahto. Kuitenkin velkoja on ottanut huomioon, ettei kukaan yksityishenkilö pysty maksamaan käräjä- ja hovioikeuden määräämiä vahingonkorvaussummia. Entisen STS-pankin johtokunnan kuudelle jäsenelle määrättiin 26 miljoonan markan korvaussumma korkoineen. Korkein oikeus antoi päätöksensä Sundqvistin vahingonkorvausjutussa heinäkuussa 1997. Tämän jälkeen hän aloitti velkojan kanssa neuvottelut sopimuksesta ja maksoi sen edellyttämät 1,2 miljoonaa markkaa. Käräjäoikeus toteaa, että Sundqvistin henkilökohtainen velkavastuu on säilynyt muuttumattomana aina sopimukseen asti. Oikeuden mielestä velkoja ei ole menettänyt saataviaan, vaan käräjäoikeuden mukaan kyseessä voisi korkeintaan olla maksun viivästyminen. Syyttäjä valittanee
Valtionsyyttäjä Pekka Koponen pitää todennäköisenä, että hän valittaa Sundqvist-päätöksestä ja vie jutun Helsingin hovioikeuteen. -Käräjäoikeuden päätöksessä mikään ei muuta syyttäjäpuolen näkemystä; olen samalla kannalla kuin aiemminkin, Koponen sanoo. Koponen on eri mieltä käräjäoikeuden kanssa siitä, oliko Sundqvistin toiminta tahallista. Koposen mielestä Sundqvist piti tahallaan luotolliset tilinsä miinuksella niin, ettei velkojalle eli omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillalle riittänyt maksettavaa.Valtionsyyttäjän mielestä Sundqvistin toiminta myös loukkasi velkojan etua. Käräjäoikeus perusteli vapauttavaa päätöstään muun muassa sillä, että Sundqvistilla oli perusteltu usko olettaa, että saamisista voidaan sopia velkojan kanssa. -Olen tästäkin eri mieltä. Esitutkinnassa ei ole sanallakaan viitattu tällaiseen, ei edes Sundqvist itse ole sitä tehnyt, Koponen huomauttaa. "Asiallinen päätös"
Ex-pankinjohtaja Ulf Sundqvist pitää Helsingin käräjäoikeuden perjantaista päätöstä tiukan asiallisena. Häntä vastaan nostettu syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä kaatui. -Syyte osoittautui perättömäksi. Oikeus yhtyi meidän esittämiimme vastaväitteisiin ja todisteluun, Sundqvist sanoi järjestämässään tiedotustilaisuudessa. Sundqvistin mielestä häneen kohdistuneet toimet alkoivat poliittisista syistä kunnallisvaalien alla vuonna 1992. -Suomessa pankkikriisin hoito on mennyt pitkäksi, koska lähdettiin oikeudenkäyntien tielle toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa. Suomen ratkaisu ei ole ollut valtion kannalta tuottoisa eikä viisas, Sundqvist huomautti. Sundqvistin toiveissa on nyt työrauha. Hän totesi aikovansa vastakin elättää itsensä ja perheensä. Hän myös huomautti, että jos hän ei olisi tehnyt koko aikaa töitä, hän ei olisi pystynyt maksamaan vahingonkorvausta Arsenal-Sillalle. Hän kuitenkin maksoi sopimuksen edellyttämän summan. Sundqvistin asianajaja Zacharias Sundström totesi käräjäoikeuden ottaneen selkeästi kantaa siihen, että velan määrän on oltava määritelty. Sundqvist määrättiin yhdessä muiden STS-pankin johtoon kuuluvien kanssa maksamaan korvauksia. Sundströmin mielestä tarkkaa vahingonkorvaussummaa ei voitu määritellä, koska oikeuden päätöksistä oli valitettu ja prosessi kesken. Keskisuomalainen 13.11.1999 (Helsinki STT).
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916yleiset.htm

Lain yläpuolella? Tapaukset: formula-kuljettaja Mika Salo ja Sampo Oy:n pääjohtaja Jouko K. Leskinen.
"Ostettuaan Orionin osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa Sammon pääjohtaja Jouko K. Leskinen ilmoittaa kuulleensa ylimääräisestä osingonjaosta vasta hallintoneuvoston työvaliokunnan kokouksessa, siis vasta senjälkeen kun hän oli hankkinut arvokkaat osakkeensa. Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta on Ratassa (Rahoitustarkastuksessa) selvitettävänä ja Rata on jättänyt asian keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Omituinen todistaja astui kuvaan: Sammon hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin hallintoneuvostossa istuvalla Leskisellä on ollut vain "huono säkä" ajoittaessaan oston niinkuin ajoitti! "Huono säkä"-ilmaus Diileriltä Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916yleiset.htm

Tahallinen hämäys keskustelussa 1: Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea! Tahallinen hämäys keskustelussa 2: Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni: Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista!
"Tähän lankaan menivät liian monet, ministeriä myöten! "Pankkituki"-keskustelu eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan (Jaakko Hautamäki ja Jouni Mölsä). Helsingin Sanomat, torstaina 18 marraskuuta 1999. Ei voi olla sattuma, tai sitten voi, että valtakunnan päälehti uutisoi eduskunnassa käytyä keskustelua sisäsivuillaan otsikoiden juttunsa isoin kirjaimin: Eduskunta tyrmäsi pankkitukikeskustelussa [Pentti] Voutilaisen puheet "uudesta pankkituesta"ja hiukan pienemmällä. [Suvi-Anne] Siimes: Pankit ilmeisesti tottuneet saamaan tukea tavalla tai toisella.Juttu alkaa Voutilaisen puheiden tyrmäämisselostuksella Sitten on asiaa: "Hallituksen pankkitukiselonteon käsittelyn yhteydessä korostettiin sitä, että pankkikriisissä on ollut rahan lisäksi kyse suuresta inhimillisestä onnettomuudesta. Sekä vasemmistoliiton, kristillisten että pienryhmien ryhmäpuheissa ehdotettiin talouskriisin takia velkaantuneiden jonkinlaista armahdusta." "Ehdotus ei saanut tukea suurista ryhmistä." "(Siimes) torjui selkeästi ehdotukset pankkikriisin jälkeisten velkojen yleisestä armahtamisesta." "Sdp:n Leena Luhtanen nimesi pankkikriisin aikaan pääministerinä olleen keskustan Esko Ahon "pankkituen varsinaiseksi pääarkkitehdiksi"." Sitten Luhtanenkin sortuu lillukanvarsiin, niin kuin myös keskustan Mari Kiviniemi, joka kuitenkin "nimesi kriisin säästöpankkikriisiksi ja koko kansantalouden poikkeustilaksi." Sitten Kari Kantalainen (kok) jatkoi lillukanvarsilinjalla kunnes jatkoi: ".yleiseen velallisten armahdukseen ei voida mennä." Sitten Kari Uotila (vas) vaati yksityisille yrityksille, siis pankeille palveluvelvoitetta! Lopulta hänkin vaati: "pankkikriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden velallisten omista lähtökohdista tapahtuvan sovittelun lisäämistä." ""Ennen perintäkannan siirtoa uudelle perintätaholle tulee mahdollisimman monelle perittävälle antaa mahdollisuus sovintoratkaisun tekemiseen"." Sitten Vihreiden Erkki Pulliainen "kepitti hallituksen selontekoa siitä, että siinä käsitellään pankkikriisiin liittyvää lähihistoriaa "niukasti ja silkkihansikkain"." "Pulliainen nimesi 1990 pääministerinä olleen Harri Holkerin (kok) "kasinopelikauden ruhtinaaksi" ja Holkerin hallituksen kauden "tyhmyyden aikakaudeksi". Presidentin nimi oli Mauno Koivisto, joka teki Holkerista tarpeeksi heikon pääministerin turvatakseen itselleen jatkokauden. Siinä juonittelua pahimmillaan! (nettisanomat). "Pulliainen esitti erillisen komitean perustamista käsittelemään ylivelkaantuneiden ongelmia. Sen puoleen voisivat määräajan puitteissa kääntyä kaikki ne, jotka "katsovat tulleensa väärinkohdelluiksi perusteltavissa olevalla tavalla"." Taidatkos sen ihanammin sanoa! (nettisanomat). Ruotsalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ola Rosendahl puuttui lillukanvarsien lisäksi myös takaajan asemaan: ""Pankkikriisin aikana takaaja ei aina ollut tietoinen velvoitteistaan." Itseasiassa pankit huijasivat ihmisten nimiä papereihin kertomatta esimerkiksi mitä yleispanttaus tarkoittaa! (nettisanomat) Kristillisen liiton Sakari Smeds: "Pankkikriisin murjomille pitää antaa uudestaan yrittämisen mahdollisuus". "Velkavankeuteen ja unohdukseen tuomitut tarvitsevat yleistä ja yhtäläistä akordia, velka-armahdusta, laajaa sopimisen ja sovittelun henkeä". Perusssuomalaisten Raimo Vistbacka totesi, että: "pankkituki olisi pitänyt kierrättää velallisten kautta"." Remonttiryhmän Risto Kuisma arvioi, että "pankkituella ostettiin hiljaisuus ja estettiin kriisin syiden avoin selvittäminen." "Pankkituki"-keskustelu eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan (Jaakko Hautamäki ja Jouni Mölsä). Helsingin Sanomat, torstaina 18 marraskuuta 1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

VARJOJA Pankinomistajien tuessa Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Per-Erik Lundh vai Jaakko Lassila
vai vai vai ... voi voi voi ... Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta.
"Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? Mauno Koivisto, entinen Suomen tasavallan presidentti, entinen Suomen Pankin johtaja ja entinen Työväen Säästöpankin (myöhemmältä nimeltään STS-pankki) johtaja, entinen grynderirakentamisen konsultti, nykyisin eläkkeellä. Kirjoitti huomiota herättäneen artikkelin Keskisuomalaisessa: "Säästöpankit joutavat mennä" juuri ennen säästöpankkien lahtaamista. Esko Aho, entinen Suomen pääministeri ja entinen Kannuksen kunnan elinkeinoasiamies, nykyinen presidenttiehdokas. Ulf Sundqvist, Entinen ministeri ja entinen STS-pankin pääjohtaja, nykyinen konsultti, ollut syytteessä kavalluksesta, joka viime kesähelteellä hylättiin ja josta valtakunnan syyttäjä Jukka Rappe ei valittanut hovioikeuteen. Syyte velallisen epärehellisyydestä on tällä hetkellä hovioikeuden ratkaistavana. Pentti Kouri, sijoittaja ja liikemies. Tunnettujen Kouri-kauppojen rahoja katosi 120 miljoonaa Cayman-saarille ja sille tielle ne jäivät. Rahoista osallisiksi päässeiksi on mainittu jopa arvostettuja pääjohtajia! Nykyisin bisnekset ilmeisesti vaatimattomampia, mutta Kouri tullaan aina muistamaan hankkimastaan Kouri-kokoelmastaan, ainutlaatuisesta nykytaiteen kokoelmastaan, joka ajautui Suomen valtiolle ja joka nyt on esillä "hävyttömästi" ilman Kourin nimeä! Per-Erik Lundh, Metalliliiton puheenjohtaja ja entinen miljarditappion tuottaneen ammattiliittojen Osuuspankki Yhteistuen hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka irtautui tehtävästään juuri sopivasti ennen romahdusta, dollarien maahantuoja. Jaakko Lassila, entinen Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja, entinen Pohjolan pääjohtaja, tuli kuuluisaksi "Tosi on"-lauseestaan, sekaantui Kouri kauppoihin ja lähti eläkkeelle ennen lopullista romahdusta.
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2arkisto.htm

Kompastuuko Aho pankkisaliin? Yhden totuuden julistus ei vakuuta.
"Muut lehdet: Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999. Veikko Vaniala "Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut. Esko Ahon mielestä pankkikriisistä on kulunut liian lyhyt aika. Toimenpiteiden järkevyyttä ei voi vielä arvioida. Pankkikriisin hoidon yksi pääarkkitehdeistä, entinen pääministeri, presidenttiehdokas Esko Aho (kesk) ei ota vastuuta valitusta linjasta yksin. - Linja pankkikriisin hoidossa oli yhteinen. Eduskunta päätti yksimielisesti, että pankit pidetään pystyssä, Aho sanoo."
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm

"Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa."
"Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999. "Tausta Näin naapureissa Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittavat menettivät rahansa. Norjassa lasketaan, että valtio pääsee plussalle, kunhan myy lopun pankkiomistuksensa. Ruotsissa valittiin periaatteessa samanlainen linja kuin Suomessa: jaettiin pankkitukea ja perustettiin kaksi omaisuuden hoitoyhtiötä. Ruotsissa pankkikriisi oli Suomea enemmän kiinteistö kriisi. Ruotsissa asia hoidettiin niin, että kiinteistöjen arvoa ei kirjattu alas, ja vältyttiin turhilta konkursseilta. Ruotsissa ja Norjassa pankeille ei ajautunut valtavia kiinteistömassoja, niin kuin Suomessa, jossa on puhuttu massiivisesta omaisuuden uusjaosta. Pankkikriisin vaikutukset valtiolle arvioidaan Ruotsissa plusmiinus nollaksi, kun otetaan huomioon valtion pankkiomistukset. Norjan ja Suomen tilanne poikkesi Suomesta sikäli, että meillä taloudellinen lama oli syvempi kuin naapureissa. Naapuri maissa ei myöskään ollut yhtään niin kehnoon jamaan joutunutta pankkia kuin Skop Suomessa.
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm

Seppo Lindblom vääristelee omaa osuuttaan Posti pankin sotkuissa.
"Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä suojeluksessa ollut Postipankin entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän väittää oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin seikkailuissa edellisen pankkikriisin aikaan. Kun Timo Harakka (Musta laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti Postipankin sekaantuneen niin sanottuihin Kouri-kauppoihin Lindblom totesi: "Toimitusjohtaja sai lähteä". Ei siis hän itse.Kyllähän [Seppo] Lindblom itsekin sai lähteä vaikka hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin. Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen pääjohtajan paikalta. Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut pistetään kansan maksettaviksi!
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm

"Liittoumaan houkuteltiin ja jopa painostettiin terveitä paikallispankkeja. Ja sitten koko yhdistelmä tuomittiin elinkelvottomaksi."
"Torstai, 18.11.1999 Kaleva Pankkitukipuheet jatkuvat Timo Paakki "Monissa muiden alojen yrityksissä ajatellaankin yleisesti, että asiakkaat tuottavat. Siksi heidän käyntejään kannattaa toivoa. Monissa puheenvuoroissa katsottiin ministerin arvioimalla tavalla, että valtion oli välttämättä turvattava rahoitusjärjestelmän toimivuus pankkikriisin aikaan. Aiheellisia ovat silti kysymykset, tehtiinkö kaikki oikein. Suomen taloudenhan piti 80-luvun lopulla olla pohjoismaiden vahvin. Nyt meille väitetään, että pohjoismaissa vain Suomessa valtion tappioon, vieläpä erittäin rankkaan, päättynyt pankkikriisin hoito johtui meidän taloutemme heikkouksista. Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista. Ikävimpiin tapahtumiin koko kriisin hoidossa kuuluivat Säästöpankki Suomen pilkkomiseen johtaneet tapahtumat. Liittoumaan houkuteltiin ja jopa painostettiin terveitä paikallispankkeja. Ja sitten koko yhdistelmä tuomittiin elinkelvottomaksi."
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm

"Pankkimurros ollut myös kiehtovaa!" Leonian johtajana Jyväskylässä toimiva Elmer Toivanen 50-vuotishaastattelussaan pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"- keskustelun viikolla.
"Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999, synttärien aattona. "Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä palkkakaan ihan pelkkiiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa katselee reilun kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta voi jo olla toista mieltä. - Pankki- ja rahoitusalan muutokset 1990-luvulla ovat olleet niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan sataaan aikaisempaan vuoteen yhteensä, vertaa jyväskyläläinen pankinjohtaja Elmer Toivanen. Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät ole olleet pahasta. Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli 1980-luvulla, kun pankkibisnes oli tiukan sääntelyn alla. - Silloin ei ehkä päässyt toimimaan niin kuin olisi halunnut. Kun rahamarkkinat sitten 80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin kilpailemaan, alkoi tuntua, että tässähän saattaa olla monenlaisia kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee. - Niin hullulta kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän hankalampaa. Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää siinä mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen miettii. Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin kokemuksiin kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä 1993. Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista tulleet yritysasiakkaat. - Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova juttu. Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä asioita voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo. - Yritysasiakaskannan tila oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä vastaanotetuista Säästöpankki Suomen yritysvastuista järjestämättömiä luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli hurjan korkea määrä. Elmer Toivanen työskentelee tällä hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa, missä hänen asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt. Toivasen uraan on tällä vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja käänteitä. Vuonna 1994 hän oli häviävänä osapuolena pankin ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka koski tontin omistussuhteita. Oikeusjutun jälkimainingit veivät miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään hän palasi vuonna 1996. - Jutusta ei jäänyt mitään pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin piirteitä mahtui, Toivanen muistelee. ... "
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm

"Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta"
" Muut lehdet: "Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta" Antti-Pekka Pietilä 19.11.1999 Taloussanomissa. "Poliitikot ovat oppineet antamaan anteeksi. Itselleen. Eduskunnassa käyty keskustelu pankkikriisistä ja pankkituesta oli ikävä osoitus poliitikkojen kyvyttömyydestä paneutua Suomen kansantalouden kalleimman yksittäisen tapahtuman syihin. Kyvyttömyyden päällimmäinen syy on selvä: poliitikot eivät halua paljastaa omia virheitään, koska virheiden lunnaat on peritty veronmaksajien taskusta. Tunnetuista poliitikoista ja heidän toimistaan löytyy paljon enemmän pankkikriisin selitykseen kelpaavia vastauksia kuin pankkien kasinopeleistä. Ahneet kasinopelurit ja talouselämän edustajat ovat kuitenkin olleet sopivia pääsyyllisiä. Kasinopelin korostaminen on peittänyt poliitikkojen ja kansakunnan johtajien roolit. Tämä arvio saa runsaasti tukea professorien Seppo Honkapohjan ja Erkki Koskelan lokakuussa julkaistusta tutkimuksesta Finlands Depression; A Tale of bad luck and bad policies. Tutkimus osoittaa, miten poliitikkojen, hallitusten ja Suomen Pankin huonosti suunnittelema talous- ja rahapolitiikka johti Suomen vaikeaan jamaan. Pankkivalvonnasta vastuussa olleet viranomaiset ja poliitikot eivät huolehtineet edes siitä, että paikallispankkien vakavaraisuussäännökset olisivat seuranneet niiden riskien huimaa kasvuvauhtia. Tällä perusteella on hyvin ymmärrettävää, etteivät poliitikot halua nostaa pankkikriisin vastuunkantajiksi poliitikkoja. Jos esimerkiksi Mauno Koiviston monet roolit Suomen Pankin pääjohtajana, valtiovarainministerinä, pääministerinä ja presidenttinä ruodittaisiin, parrasvaloihin olisi pakko ripustaa myös muita poliitikkoja. Eduskuntakeskustelussa päädyttiinkin toteamaan, ettei pankkikriisiä voitu hoitaa toisin. Oli vain yksi vaihtoehto, jota silloinen pääministeri Esko Aho (kesk.) toteutti. Vaihtoehtoja kyllä tarjottiin Aholle ja silloiselle valtiovarainministeri Iiro Viinaselle (kok.). Ne eivät kuitenkaan kelvanneet. Ruotsissa ja Norjassa valittiin vaihtoehtoinen tie auttaa pankit ja niiden asiakkaat ulos kriisistä. Tänään voidaan kiistatta havaita, että Suomessa valittu, yli 50 miljardia markkaa maksanut hoitotapa oli selvästi kalliimpi kuin ruotsalaiset ja norjalaiset keinot. On perin ikävää, että Pankkiyhdistyksen puheenjohtajan Pertti Voutilaisen tuore lausunto tuottamattomista pankkiasiakkaista on onnistunut hautaamaan alleen todellisen ja tarpeellisen keskustelun pankkikriisistä ja sen syistä. Vaikka poliitikot haluavat painaa pankkikriisin villaisella, jokainen suomalainen muistaa sen pitkään. Kriisin hintana on edelleenkin velka, josta jokainen suomalainen kantaa 10 000 markan henkilökohtaista osuutta." "Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta" Antti-Pekka Pietilä 19.11.1999 Taloussanomissa.
http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917pankinomistajientuki.htm

Mitä STT kertoi "Suuresta pankkituki-keskustelusta" ja mitä tästä poimittiin edelleen kerrottavaksi?
Seuraavat STT:n välittämät uutiset ovat pohjana eri lehtien ja tiedotusvälineiden tiedottamiselle "Eduskunnan suuresta pankkitukikeskustelusta", jossa piti kertoa yhteiskuntaamme pahoin järkyttäneen ja yksilötasolla jopa tragedioihin päättyneen talouspolitiikan seurauksista. Julkaisemme sähkeet sellaisenaan lukijoiden arvioitaviksi. Pankkien ahneudelle kyytiä eduskunnan tukikeskustelussa (11/17/99 20:16:39) HELSINKI, STT Asiakkaiden jakaminen vuohiin ja lampaisiin tuomittiin jyrkästi. Pankkikriisin juuret [Harri] Holkerin hallituksen talouspolitiikassa (11/17/99 20:17:11) HELSINKI, STT Keskustan mielestä pankkituki oli välttämätön paha. [Suvi-Anne] Siimes pitää pankkien huonon palvelun syynä kilpailun puutetta (11/17/99 23:03:50) HELSINKI, STT Pankinjohtaja [Pertti] Voutilainen sai huutia eduskunnassa. Pankkien ahneudelle kyytiä eduskunnan tukikeskustelussa. Ajatus pankkipalveluiden käyttäjien jakamisesta hyviin ja huonoihin asiakkaisiin sai jyrkän tuomion eduskunnan keskiviikkona käymässä pankkitukikeskustelussa. Monissa puheenvuoroissa syytettiin pankkeja järkyttävästä ahneudesta ja todellisuuden tajun menettämisestä. SDP:n ryhmäpuhuja Leena Luhtanen muistutti pankkien parantaneen kannattavuuttaan mm. raa'alla henkilöstöpolitiikalla, karsimalla kuluja ja hankkimalla uusia tuottoja. Luhtasen mukaan vähittäispankkitoimintaa harjoittavan pankin on tarjottava palveluitaan kaikille. Vähittäiskauppakaan ei voi rajata asiakkaitaan esimerkiksi siten, että se ilmoittaisi palvelevansa vain yli 1000 markalla ostavia henkilöitä. Luhtanen moitti hallituksen selontekoa siitä, ettei se kerro riittävästi pankkituen vastikkeellisuudesta. Lisäksi pankkituen eräänlaiselta loppuarviolta olisi odottanut laajaa koko kriisiä koskevaa yhteenvetoa. SDP:n ryhmä kiirehti tarpeellisia muutoksia pankki- ja vakuutusvalvontaan, jotta tarpeeton riskinotto voidaan vastaisuudessa torjua. Valvontaviranomaiset tulisi yhdistää samaan virastoon yhdessä ministeriössä. Pankkien johdolta odotetaan nöyryyttä Myös kokoomuksen Kari Kantalainen kaipasi pankkien johdolta edes lievää nöyryyttä veronmaksajien edessä. Puheet veromarkoin kustannettavista "kannattamattomien" asiakkaiden palveluista osoittavat hänen mukaansa irtautumista yhteiskunnan todellisuudesta. Kantalainen puolusti vireille pantuja vahingonkorvausoikeudenkäyntejä osana koko pankkikriisin hoitoa. Väärinkäytösten ja holtittomuuksien painamisella villaisella olisi entisestään vaikeutettu yhteiskunnalliseen ilmapiiriin katkeroittavasti. Vastaajat on tähän mennessä tuomittu maksamaan vahingonkorvauksia noin 84 miljoonaa markkaa ja oikeudenkäyntikuluja 10 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan rahaa on onnistuttu saamaan sulkutalletuksien, ulosmittausten ja sovintosopimusten kautta yhteensä vain kymmenisen miljoonaa markkaa. Palveluvelvoite pankeille lailla Vasemmistoliiton Kari Uotila kuvasi Pankkiyhdistyksen puheenjohtajan Pertti Voutilaisen "vuohia ja lampaita" koskevaa lausuntoa vähävaraisia nöyryyttäväksi. Se on saanut monet esittämään vaatimuksia köyhien oman pankin perustamisesta. Uotila ei pitänyt tällaista hanketta tarkoituksenmukaisena. Hän esitti sen sijaan palveluvelvoitteen säätämistä pankeille lailla. Toimiluvan saamisen ja säilymisen ehtona ne tulisi pakottaa turvaamaan kattavat ja määrätyn tasoiset palvelut kaikille kansalaisille. Myös RKP:n ryhmä torjui ajatuksen, että pankit voisivat sanoutua irti julkisesta vastuustaan siirtämällä kannattamattomat asiakkaat sosiaaliviranomaisille. Ola Rosendahl (r.) kiinnitti lisäksi huomiota perheisiin, jotka ovat yhä maksuvaikeuksissa kasinotalouden seurausten vuoksi. Vihreiden Erkki Pulliainen teki ehdotuksen puolueettoman "oikeuskomission" perustamisesta. Se toimisi pankkikriisin yhteydessä ylivelkaantuneiden entisten säästöpankkien ja omaisuudenhoitoyhtiöiden asiakkaiden oikeusturvaelimenä. Tämän elimen puoleen voisivat määräajassa kääntyä kaikki ne, jotka katsovat tuleensa väärin kohdelluiksi perusteltavissa olevalla tavalla. Pankkikriisin juuret Holkerin hallituksen talouspolitiikassa (11/17/99 20:17:11) HELSINKI, STT Keskustan mielestä pankkituki oli välttämätön paha. Pankkikriisin juuret Holkerin hallituksen talouspolitiikassa Keskusta vieritti keskiviikkona eduskunnassa käydyssä pankkitukikeskustelussa syytä pankkikriisistä 1980-luvun lopulla harjoitetulle talouspolitiikalle, jota johti Harri Holkerin (kok.) sinipunahallitus: vuonna 1991 toimintansa aloittanut Esko Ahon porvarihallitus joutui korjaamaan edeltäjänsä satoa. -Pankkituki oli välttämätön paha, joka teki mahdolliseksi Suomen talouslamasta selviämisen. Ilman tukea pankkikriisin hinta olisi ollut vieläkin kovempi, keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Mari Kiviniemi todisteli. Syntilistasta tuli pitkä Kiviniemi listasi Ahon edeltäjien syntejä: pääomamarkkinoiden vapauttamisen väärä ajoitus johti pahaan talouden ylikuumenemiseen. Löysä finanssipolitiikka ja huonosti kohdennettu veropolitiikka heikensivät tilannetta edelleen. -Myös pankkien valvonta oli vapautuneiden rahamarkkinoiden oloissa täysin riittämätöntä. Pankkikriisi oli lähinnä säästöpankkikriisi, Kiviniemi muistutti. Suomen kansantalous ajautui kansainväliseen lamaan ylivelkaantuneena ja kilpailukykynsä menettäneenä, jolloin 90-luvun päättäjät saivat hoitaakseen lähes mahdottoman tehtävän, Kiviniemi totesi. Kriisistä kuitenkin suoriuduttiin jokseenkin kunnialla. -Tehtyjen päätöksien suurissa linjoissa on toimittu oikein. Sen sijaan joissakin asioissa ja yksityiskohdissa olisi varmaankin voinut toimia toisin, Kiviniemi sanoi. Kiviniemi valitteli, ettei omaisuudenhoitoyhtiöiden perustamista saatu voimaan kiireellisenä: se, ettei hyviä ja huonoja pankkeja eroteltu ajoissa, maksoi miljardeja. Kiviniemi arvosteli myös pankkien luottamusmiesjohdon viemistä liian hanakasti korvausoikeudenkäynteihin. Kiviniemen mukaan pankkikriisistä tulisi tehdä vielä puolueeton kokonaisselvitys. Moraali pääsi pettämään Kristillisten mielestä pankkikriisi johtui moraalin katoamisesta taloudellisesta päätöksenteosta. -Laajasti ymmärrettynä moraalikato oli keskeinen pankkikriisin syy. Työnteon, säästämisen ja ihmisen arvo devalvoitiin, pörssipelin ja helpon rahan tavoitteleminen revalvoitiin, kristillisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Sakari Smeds tulkitsi. Smedsin mukaan pankkikriisissä murjotuille kansalaisille tulee antaa uudestaan yrittämisen mahdollisuus. -Velkavankeuteen ja unohdukseen tuomitut tarvitsevat yleistä ja yhtäläistä velka-armahdusta, Smeds julisti. Velallisia ei pelastettu Perussuomalaisten kansanedustaja Raimo Vistbacka muistutti ehdottaneensa vuonna 1992, että pankkituki pitäisi maksaa kierrättämällä rahat velallisten kautta. Näin olisi voitu pelastaa pankkien lisäksi suuri joukko yrityksiä, työpaikkoja, koteja ja perheitä normaaliin elämään. -Katson edelleenkin olleeni oikeassa, kun nyt voimme havaita, että pankit on pelastettu jopa erittäin hyvin kannattaviksi kun taas kriisin alkuvaiheen velka-asiakkaat voivat useimmiten kaikkea muuta kuin hyvin, Vistbacka sanoi. Myös Vistbacka ehdottaa velka-armahdusta lähinnä Arsenalin perintälistoilla oleville pankkikriisin aikaisille pankkien velka-asiakkaille. Hän ehdottaa, että pankkikriisin aikaiset vastuut kuoletettaisiin 10 vuoden kuluttua niiden nostamispäivästä tai kun velallinen on maksanut vastuustaan vähintään alkuperäistä velkapääomaa vastaavan määrän korkoina tai lyhennyksinä. Pankkituella ostettiin hiljaisuus Remonttiryhmän Risto Kuisma tulkitsi, että pankkituella haudattiin pankkikriisin syyt pankkisalaisuuden taakse: jos Säästöpankkien Keskusosakepankki olisi päästetty konkurssiin, pankin asiat olisivat tulleet julkisiksi. -Veronmaksajien rahoilla ostettiin hiljaisuus, Kuisma epäili. Kuitenkaan rahat eivät ole auttaneet ihmisiä - päinvastoin pankit käsittelivät velallisia armoa antamatta, koska niillä oli kiire saada puuttuvat rahat pankkituesta, Kuisma syytti. Siimes pitää pankkien huonon palvelun syynä kilpailun puutetta (11/17/99 23:03:50) HELSINKI, STT Pankinjohtaja Voutilainen sai huutia eduskunnassa. Siimes pitää pankkien huonon palvelun syynä kilpailun puutetta Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) pitää kilpailun puutteen merkkinä sitä, että ihmiset saavat korkeista palvelumaksuista huolimatta huonoa palvelua pankeissa. He joutuvat jonottamaan ja kohtaavat lisäksi joskus ylenkatsetta. Jos pankeilla on varaa luokitella jotkut asiakkaat ylimääräisiksi tai tarpeettomiksi, on pankkisektorilla Siimeksen mielestä liian vähän palvelujen tarjoajia. Siimes muistutti asettaneensa jo syyskuussa valtiovarainministeriön työryhmän selvittämään pankkipalvelujen tuottamisen tulevaisuutta. Eduskunnan keskiviikkona käymässä pankkitukikeskustelussa tuomittiin jyrkästi Pankkiyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Voutilaisen ajatus siirtää kannattamattomien pankkiasiakkaiden aiheuttamat kustannukset yhteiskunnan vastuulle. Pankit saivat sekä hallituspuolueilta että oppositiolta moitteita ahneudesta, todellisuuden tajun menettämisestä ja yhteiskunnallisen vastuun puutteesta. Keskustelussa sai kannatusta pankki- ja postipalvelujen kirjaaminen lakiin. Hallituksen pankkitukea koskevassa selonteossa arvioidaan yhteiskunnan ja veronmaksajien kustannukset pankkien tukemisesta 50,2 miljardiksi markaksi. Edelliset STT:n välittämät uutiset olivat pohjana eri lehtien ja tiedotusvälineiden tiedottamiselle "Eduskunnan suuresta pankkitukikeskustelusta", jossa piti kertoa yhteiskuntaamme pahoin järkyttäneen ja yksilötasolla jopa tragedioihin päättyneen talouspolitiikan seurauksista. Julkaisimme sähkeet sellaisenaan lukijoiden arvioitaviksi.
http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917pankinomistajientuki.htm#stt

Eläke-Kansan johdolta vaaditaan 50:tä miljoonaa markkaa.
"Muut lehdet: Taloussanomat 23.11.1999. "Työeläkeyhtiö Eläke-Kansan entiseltä johdolta vaaditaan yhteisvastuullisesti 50 miljoonan markan vahingonkorvauksia eläkeyhtiön varojen päästämisestä ilman vakuuksia muihin Kansa-ryhmän yhtiöihin. Oikeudenkäynti Eläke-Kansan entistä toimitusjohtajaa ja yhdeksää muuta hallituksen jäsentä vastaan alkoi tänäänHelsingin käräjäoikeudessa. Eläke-Kansan entinen johto kiistää syytteet. Heidän näkemyksensä mukaan valta varojen siirrosta oli eläkeyhtiön omistajalla eli Kansa-yhtymällä ja edelleen sen omistajayhtiöillä. Vahingonkorvauksia vaativa Eläke-Kansan konkurssipesä katsoo, että huolimattomalla toiminnalla yhtiön johto aiheutti runsaan 300 miljoonan vahingon Eläke-Kansalle. Eläke-Kansan johdon mielestä konkurssipesällä ei ole edes oikeutta ajaa asiaa. Eläke-Kansa ajautui konkurssiin viiden muun Kansa-ryhmän yhtiön kanssa vuoden 1994 lopussa. Ryhmän vaikeudet alkoivat sen jälkeen, kun Kansa-ryhmän omistaja Eka oli ensin kaatunut."
http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917uutiset.htm

Syyttäjä valittaa Sundqvist- päätöksestä.
"Muut lehdet: Keskisuomalainen 16.11.99 "Valtionsyyttäjä Pekka Koponen on päättänyt viedä STS-pankin ex-pääjohtaja Ulf Sundqvistia koskevan oikeusjutun Helsingin hovioikeuteen. Koponen ei hyväksy käräjäoikeuden näkemystä siitä, että Sundqvistin runsas rahankäyttö ei olisi olennaisesti heikentänyt hänen todellista velanmaksukykyään. Hän ei myöskään usko, etteikö Sundqvist olisi tätä voinut lopullisen maksukykynsä tasoon nähden alusta alkaen myös mieltää. Juttu on Koposen mielestä arvioitava rikosoikeudellisesti toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt, joten hän vie jutun hovioikeuden tutkittavaksi. Koponen toteaa, että rikosoikeudellinen pääsääntö on käräjäoikeudenkin mielestä se, että velallisen on suuren korvaustuomion antamisen jälkeen ryhdyttävä varautumaan velan maksamiseen ja supistettava rahankäyttöään, jotta hän välttyy rangaistukselta. Koposen mukaan käräjäoikeus on tästä kuitenkin poikennut ja katsonut, ettei Sundqvistin ole tarvinnut ryhtyä supistamaan huomattavan suuriakaan menoja. Koponen toteaa, että käräjäoikeuden mukaan Sundqvistilla on ollut perusteltu syy otaksua, että aikanaan tehtäisiin korvaussopimus, jonka tasosta hänellä ei ollut tietoa, mutta josta hän hyvätuloisena arveli selviävänsä. Koposen mielestä Sundqvist olisi voinut maksaa vahingonkorvausta 500 000 markkaa jo ennen sopimuksen tekoa, jos hän olisi varannut siihen kohtuullisen osan lähes 35 000 markan kuukausinettotuloistaan. Tämä olisi lisännyt 50 prosenttia Sundqvistin maksamaa korvausta. Korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen Sundqvist teki sopimuksen vahingonkorvausten maksusta omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan kanssa ja maksoi sopimuksen edellyttämän 1,2 miljoonan markan korvauksen. Helsingin käräjäoikeus totesi päätöksessään viime perjantaina, ettei Ulf Sundqvist ole syyllistynyt törkeään velallisen epärehellisyyteen.""
http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917uutiset.htm

Pohjola - Leonia- Sampo: Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen ei päästäisi poliitikkoja päättämään talouselämän asioista.
"Iiro Viinanen television haastattelemana 23.11.99 TV1:ssä klo 20.35: "Ruotsalaisilta uskomaton välistäveto. Uutisten toimittaja: "Oliko tämä kouluesimerkki siitä, että poliitikkoja ei pitäisi päästä päättämään talouselämän asioista?" Viinanen: "Ehdottomasti". Helsingin Sanomat jätti pois tämän jälkimmäisen kommentin julkaistessaan seuraavana päivänä em. haastattelun sisältöä!
http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917uutiset.htm

Eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus!
"Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle: 5. luku "Älkööt huijarit tulko lasten asialle". "Miksi Matti Toivonen tuomittiin niin ankarasti?
http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919gangsteritilintarkastus.htm#lueeras

Ahtisaari politikoi 2: Rahakätkijöiden "asiamies" Hannes Kulvik kutsuttiin!
"Kouri-kauppojen yhteydessä Suomesta katosi 140 miljoonaa markkaa Cayman-saarille Hannes Kulvikin matkassa. Verottaja kärsi tappion äänin 2-3 Korkeimmassa Hallinto-Oikeudessa ja näin ei voitu todellakaan osoittaa muuta kuin, että Kulvik on toiminut asiamiehenä toisten lukuun. Ikuiseksi arvoitukseksi sitten jäänee, kuka rahat lopulta sai.Nyt kuitenkin tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tekee suoranaista pilkkaa niitä pankkikriisissä ja lamassa omaisuutensa menettäneitä kohtaan kutsumalla tämän yhden näkyvimmän "huijareiden" asiamiehen juhliinsa, ikään kuin Kulvik olisi puhdas pulmunen iljettävässä rahanputsauksessa. Tällaisen käytöksen jälkeen on turha hurskastella huolella, jota presidentti tuntee tuntevansa pankkikriisissä omaisuutensa ja terveytensä menettäneitä kohtaan."
http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919ahtisaari.htm

Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.
"Pankkien tukeminen pankkikriisin yhteydessä on taas viime aikoina pulpahtanut esille, kun tuen lopullista hintaa on määritelty. Kun keskustelussa on tuotu esiin pankkien tukeminen, ovat niiden edustajat painottaneet, että tänä päivänä kaikki toiminnassa olevat pankit ovat maksaneet saamansa tuen takaisin valtiolle, Tämän vuoksi pankit katsovat, etteivät ne ole mitään velkaa kenellekään. Ikään kuin mitään tukea ei koskaan olisi saatukaan. Näkemys on väärä.
Lamavuosien aikana lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset tekivät konkurssin. Yksityishenkilöt ajautuivat saneeraukseen tai elinikäiseen ulosmittaukseen.
Miksi näin? Siksi, etteivät yritykset saaneet rahoitusta, jolla ne olisivat voineet kestää laman pahimpien vuosien yli. Pankeille annettiin erittäin edullista tukea pääomalainojen muodossa. Ehtoihin kuului, että valtio nostaa tukilainojen korkoa muutaman vuoden kuluttua. Niinpä, kun tukilainan korko alkoi nousta, se oli tärkeää maksaa pois. Kun tuo aika koitti, yleinen taloustilanne oli paljon parantunut. Rahoitusta sai muualta jo halvemmalla. Valtion antaman tuen takaisinmaksu ei ollut niille vaikeaa. Pankeilla menee tänään oikein hyvin. Useimmat niistä tekevät historiansa parhaimpia tuloksia. Aivan samoin monet konkurssiin kaatuneet yritykset ja saneeraukseen ajautuneet yksityishenkilöt voisivat tänään todeta taloutensa olevan hyvässä kunnossa asuntojen, pörssiosakkeiden ja kiinteistöjen hintojen noustua monin paikoin lamaa edeltävälle tai sitä korkeammalle tasolle, jos ne vain olisivat saaneet samanlaista edullista rahoitusta tai rahoitusta yleensä kestääkseen vaikeimpien vuosien yli. Tuota mahdollisuutta Suomen hallitus ei halunnut antaa muille kuin pankeille, joiden muisti on todella lyhyt. Joudutaan kysymään, miksei tukea voitu miltään osin suunnata asiakkaille yksin omaisen pankkien tukemisen sijasta. Pankkien tukeminen olisi voinut tapahtua myös asiakkaiden tukemisen kautta. Oli törkeä poliittinen valinta antaa tuki yksinomaan pankeille ja jättää asiakkaat niiden armoille. Mitään tyydyttävää vastausta en ole saanut kysymykseen, miksi tukea ei voitu miltään osin suunnata pankeille asiakkaiden kautta. MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm

Arsenalin viimeinen palvelus suomalaisille.
"Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n alasajoon liittyen yhtiö on myymässä jälkiperittäviään ulkomaisille pankeille ja sijoittajille. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näille noin 13 miljardin määräisille saataville ei ole varteenotettavia kotimaisia ostajaehdokkaita, vaan todennäköinen ostaja on pohjoismainen pankki tai suursijoittaja. Arsenalin toimitusjohtaja Jorma Kuoppala on arvioinut saatavien kauppahinnaksi joitakin satoja miljoonia markkoja. Voi itku ja hammasten kiristys. Vielä muistan, miten nämä saatavat syntyivät pääosin säästöpankkien myöntämien suurten valuuttalainojen seurauksena 10 vuotta sitten silloisen hallituksen kannustaessa yrittäjiä valuuttalainojen ottamiseen. Muistan, miten luotot ottaneita entisiä yrittäjiä on kiusattu koko 1990-luku veronmaksajien edun nimissä. Ja muistan takaajia, joihin perintä on kohdistunut täydellä teholla ja joiden asunnot on myyty. Kyllä hämmästyttää, että nyt koko potti myydäänkin muutaman prosentin hinnalla ulkomaille! Eikö valtio lainkaan ajattele koko kansantalouden etua vaan lyhytnäköisesti välittömiä kameraalisia tulojaan? Ehdotan, että nyt tarjotaan näille velallisille ja takaajille mahdollisuus lunastaa oma velkansa pois Arsenalista samoilla ehdoilla, joilla saatava myytäisiin ulkopuoliselle ostajalle. Tämä lopettaisi velallisten vuosikymmenen piinan ja olisi viisasta politiikkaa koko kansantalouden kannalta; näin vapautettaisiin lukuisa joukko kelpo yrittäjiä jatkamaan yritystoimintaa ilman vanhoja rasitteita. Se olisi Arsenalin viimeinen - tosin myös ainoa - palvelus suomalaisille.HARRI RUOHOLA kauppat. maisteri Turku Kauppalehti keskiviikkona 20 lokakuuta 1999. Mielipide."
http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm

Hannes Kulvikin uraputki: Käräjäsalista Linnan juhliin.
"TAUSTAA: Muut lehdet: Katkelma kirjoituksesta Taloussanomissa 11.12.1999. Maanantaina Marja-Leena ja Hannes Kulvik juhlistivat itsenäisyyttä tanssimalla Linnassa. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva. "Tekniikan tohtori Hannes Kulvik tuli julkisuuteen viime vuosikymmenen lopulla ns. Kouri-kauppojen yhteydessä. Koppilaiseen piiriin kuuluneen Sponsor-kehitysyhtiön toimitusjohtajana toiminut Kulvik keräsi edustamalleen Khotsolle yli sadan miljoonan markan voitto-osuuden, kun Kulvik ja Pentti Kouri toimivat välikäsinä SYP:n ja KOP:n järjestellessä toistensa vakuutusyhtiö- ja teollisuusomistuksia. Kulvik ja Kouri riitaantuivat... Kun Kouri-kaupoista syntyneet voitot matkasivat sveitsiläisyhtiön kautta säätiöön Jerseyn veroparatiisiin, Kulvik riitaantui myös verottajan kanssa. Verokarhu haki Kulvikilta noin 120 miljoonan markan jälkiveroja, koska väitti Kulvikin olleen yhtä kuin rahat saanut sveitsiläisyhtiö. Kulvik itse sanoo olleensa vain yhtiön edustaja. Kulvikin ja verottajan oikeudenkäynti kesti kahdeksan vuotta, minkä ajan Kulvik on asunut Sveitsissä... Toukokuussa korkein hallinto-oikeus vapautti Kulvikin veropetosepäilyistä ja määräsi verottajan maksamaan
100 000 markkaa oikeudenkäyntikuluja. Kouri ja Kulvik sopivat miljoonariitansa jo aiemmin. Sopimussummaa ei kumpikaan kertonut julkisuuteen. Maanantaina Kulvik astui taas julkisuuteen. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Linnassa Kulvik paljasti keskustelleensa presidentti Martti Ahtisaaren kanssa tämän kauden aikana talouden ja politiikan näköaloista..." Muut lehdet: Taloussanomat lauantaina 11. joulukuuta 1999."
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920kulvik.htm

OIKAISU: Bergerac oikaisee: Hannes Kulvik operoi Jerseyn saarilla, ei Cayman-saarilla. Lue ainutlaatuinen kirje!
"Rahatukku vaihtaa omistajaa". Varjot kuvannut Pertti Manninen. "Hyvä Nettisanomien päätoimittaja! Ystävättäreni käytyä sivuillanne, hän huomasi mielenkiintoisen jutun mielenkiintoisesta persoonasta, Hannes Kulvikista. Koska toimeksiannostani on kulunut riittävästi aikaa ja asiat näyttävät siellä Suomessakin päättyneen voinen kuitenkin oikaista virheellisen tietonne: Hannes Kulvik operoi nimenomaan Jersey-saarilla ja hänen toimensa olivat samantapaisia kuin muidenkin rahojen piilottajien. Jerseyn saaret ovat tunnetut siitä, että tieto täällä pysyy visusti salassa. Ainoana poikkeuksena ovat murhajutut ja erittäin raskaat talousrikokset, jos jonkun maan hallitus pystyy osoittamaan, että syylliseksi epäilty on sekaantunut törkeään rikokseen kotimaassaan. Näin ei kuitenkaan ollut Hannes Kulvikin laita ja Suomen viranomaiset olivat itse asiassa haluttomia selvittämään juttua, joka olisi ollut liian rankkaa luettavaa, jos juttu olisi todellisuudessa selvinnyt. Liian suuret herrat olivat sekaantuneet juttuun. Jutun selviäminen olisi vaikuttanut jopa yhteiskuntarauhaan maassanne. Niinpä katsottiin tarkoituksenmukaisesti hoitaa tämäkin pankkikriisinne sivujuonne samalla tapaa kuin koko pankkikriisi hoidettiin maassanne: Perusteita ei tahdottu selvittää ja kärsimään joutuneita ei hädän hetkellä tahtonut kukaan puolustaa. Pankkikriisin varjolla siivottiin monta haisevaa pesää ja Kulvikin juttu on vain yksi monista Suomesta käsin työstetty rahankätkentäjuttu Jerseyn saarilla. Toivon, että oikaisuni auttaa Teitä, Herra päätoimittaja, pistämään Kulvikin juttu Jerseyn saarten arvoa-ansaitsevaan toimintaan todellisia rikollisia vastaan. Jersey, 12. joulukuuta 1999 Teidän Jim Bercerag, oikeuden palvelija. PS. Ystävättäreni on ilahtunut lehdestänne ja lukee sen joka viikko. Sama."
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920kulvik.htm

Liite kirjoitukseen: Suomalainen polttouhri. Pertti Manninen, Nettisanomat. Pääkirjoitus tiistaina 2008-02-19.

Jatkuu! 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Lue myös!

Pankkivangit: "Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset."
"Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle, joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille." Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit. Lue lisää!
http://www.nettisanomat.com/2004/05/20/pankkivankituki.htm

Lue myös!

2000
Vanhassakirkossa ruttoon kuolleiden hautuumaan vieressä kuunneltiin maanantaina karmeita tarinoita. Kimmo Oksanen. 2000/04/20
Otteita velkakertomuksista. Helsingin Sanomat. 2000/04/20
Miten voi sivistynyt kansakunta sallia "pankkikriisiksi" kutsutun toiminnan ja suoranaisen koronkiskonnan? Tapio Soivio. 2000/05/25
Eduskunta vältteli totuutta pankkikriisissä. Harva velallinen on koskaan nähnyt rahoja, joita heiltä työttömyyskorvauksista tai eläkkeistä nyt ulosmitataan.Tapio Soivio. 2000/05/25

2001
Pääkirjoitus. Vuosi sitten julkaistut velkakertomukset ovat yhä ajankohtaisia hyvinvointi-Suomessa. PM. 2001/04/12
Pääkirjoitus. Velka, vankeus vai armo? PM. 2001/05/17
Voita annetaan molemmille puolille leipää. Velkojen katoamishanke puistattaa ulosottomiestä. PM. Pekka Tiihonen. 2001/05/17
Velallisen kuolemasta eivät velkojat hyödy. Velallista ei armahdeta. 2001/05/17
Viikon kysymys: hyväksytkö elinkautisen velkavankeuden? 2001/05/17

2002
Vanhassakirkossa ruttoon kuolleiden hautuumaan vieressä kuunneltiin maanantaina karmeita tarinoita. Kimmo Oksanen. 2002/03/28
Huutokauppaa hädällä. Suomen hallitus ja oikeusministeri Johannes Koskinen pankkien höynäytettävinä.PM. 2002/05/30
Pääkirjoitus: Pankit eivät ota riskejä asuntolainoissa. Yhdellekään pankille ei kelpaa vakuudeksi pelkkä asunto, myös henkilökohtainen "ikuinen" maksuvelvollisuus vaaditaan. PM. 2002/05/30
Velka-armahdus on pelkkä kasvojenpesu. Seppo Haavisto. 2002/10/17
Siitä suuresta sovittelusta. Jorma Ojaharju. 2002/10/17
Säästöpankkiryhmä voisi kadota. Mauno Koiviston haastattelun otsikko vuonna 1993. Keijo Lehto. 2002/10/17

Lintu pysäkillä. Ma 2008-01-07.

Tyttö vauhdilla. Ma 2008-01-07.

Marski jalustalla. Ma 2008-01-07.

Räntäsade päivällä. Pe 2008-01-11.

  N:o 707. Tiistai 2008-01-01

BONNE ANNEE 2008

Heti vuoden vaihduttua ja tanssin loputtua, klo 00.05 Ranskan aikaa, Suomen paukuttelun jo hiljalleen päättyessä. TV5MONDE EUROPE, Le plus grand cabaret. Kuva: Pertti Manninen tiistaina 2008-01-01 klo 01.05.

Onnellista vuotta 2008!