Päätoimittaja Janne Virkkunen: Valta pohjaa luotettavuuteen. Kolumni.
Helsingin Sanomat sunnuntaina 2008-01-20. Katkelmia.

"...

Siksi on hyvä, että Suomen Akatemia on aloittanut tutkimushankkeen Media, kansalaisuus ja vallan piirit, jonka osaraportti julkaistiin alkuviikosta. Siinä valotetaan 15 vuotta täyttäneiden suomalaisten käsityksiä mediasta ja median roolista yhteiskunnassa. Tutkimus on kiintoisa nimenomaan siksi, että se peilaa suomalaisten käsityksiä median vallasta; ei siitä, kuinka paljon valtaa medialla sinänsä on. Tutkimus perustuu satunnaisotantaan, joten se antaa luotettavan kuvan suomalaisten käsityksistä.

Median vallan määrä on hyvin vaikea käsite ja riippuu jokaisen henkilökohtaisesta arviosta. Vallan määrää on äärimmäisen vaikea mitata, joten oikea tapa on kysellä ihmisten mielikuvia.

Joiltakin keskustelijoilta saattaa unohtua se, että viestimet ovat vallankäyttäjiä ja että siihen tehtävään ne on aikanaan perustettu. Viestimet ovat olemassa käyttääkseen valtaa ja vaikuttaakseen yhteiskuntaan, ja tuon vallankäytön väline on julkisuus. Jokainen viestin harkitsee tietenkin aivan itse, miten se valtaansa käyttää ja mitä asioita se pitää tärkeinä ja esillä julkisessa keskustelussa.

...

Suomalaisten mielestä median valta on myös lisääntynyt. Neljä viidestä sanoo median vallan lisääntyneen ja lähes puolet (49 prosenttia) sanoo medialla olevan liikaa valtaa. Mitä vanhempi vastaaja on, sitä todennäköisimmin hän pitää median valtaa liiallisena. Nuoret eivät median vallasta niin paljion piittaa, he ehkä ovat tottuneet suhtautumaan hieman keveämmin vietstintään yleensäkin. Trendi seuraa niitä amerikkalaisia tutkimustuloksia, joissa amerikkalaiset uskovat jo nyt median vaikutusvallan päättymiseen.

Kehitys on hyvin luonnollinen. Viestintäkentän pirstoutuminen johtaa väistämättä yleisöjen pienentymiseen, vaikka sinänsä esimerkiksi sanomalehdet ja niiden verkkosivut tavoittavat nyt enemmän lukijoita kuin koskaan aikaisemmin.

Tutkijoiden asenteesta tai tietämättömyydestä kertoo selviytyksen kysymys, kenellä on valtaa vaikuttaa median sisältöön. Vastausten mukaan eniten valtaa on omistajilla, suuryrityksillä, mainostajilla ja hallituksella. Yksittäisen toimittajan vaikutusmahdolisuuksia pidetään melko vähäisinä, mutta miksi tutkimuksessa ei edes kysytä toimitusten johdon vaikutusvaltaa? Johdolla on - ainakin tältä paikalta katsottuna - vaikutusvaltaa kaikkein eniten. Siellä valta missä vastuu toteutuu monessa viestimessä hyvin.

...

Akatemian selvitys antaa kuitenkin jälleen uskoa siihen, että paras menestyksen tae muuttuvassa mediatympäristössä on laadukkuus."

Päätoimittaja Janne Virkkunen: Valta pohjaa luotettavuuteen. Kolumni. Helsingin Sanomat sunnuntaina 2008-01-20. Katkelmia.

Lue myös!

Puolueeton ja puolueellinen lehdistö. Viikkosanomat 29.8.1958

"...seuraaviin pykäliin on pääpiirteittäin hahmoteltu demokraattisen lehdistön tehtävät:
1. Lehdistön tehtävänä on palvella kansanvaltaista valtiojärjestystä välittämällä kaikille halukkaille tietoja ja uutisia siitä, mitä tapahtuu, ja sen tehtävänä on antaa kansalaisille palstoillaan mahdollisuus keskusteluun ja vastakkaistenkin mielipiteen esittämiseen julkisista asioista.
2. Lehdistön tehtävänä on levittää yleistä yhteiskunnallista, taloudellista ja kulturellista valistusta ja tietoa ja siten mahdollistaa se, että kansa voi itse hallita itseään.
3. Lehdistön tehtävänä on valvoa ja puolustaa yksilön oikeuksia yhteiskunnassa, sen tehtävänä on on toimia kansalaisten itse asettamana valvovana silmänä tarkkaillen ja kertoen, mitä kansan itselleen valitsema hallitusvalta tekee ja miten se toimii.
4. Lehdistön tehtävänä on palvella maan taloudellista kehitystä ja vapaata talousjärjestelmää, lähinnä tuomalla yhteen myyjät ja ostajat toimimalla ilmoittelun ja taloudellisen mainonnan keinona.
5. Lehdistön tehtävänä on myös tarjota lukijoilleen mahdollisuus rentoutumiseen ja virkistymiseen ajanviete- ja viihdeaineistollaan.
6. Lehdistön tehtävänä on saavuttaa ja säilyttää taloudellinen riippumattomuus ja toimintansa itsekannattavuus, niin että se voi olla vapaa erilaisten eturyhmien ohjauksesta tai painostuksesta."

29.8.1958

VIIKKOSANOMAT
Nykyaikainen uutiskuvalehti

päätoimittaja
Aatos Erkko

toimituspäällikkö
Simopekka Nortamo

toimitussihteeri
Kalevi Löfgren

toimittajat
Kirsti Jaantila
Kimmo Jokela
Jaakko Okker
Sakari Räsänen
Maija-Liisa Saari

erikoistoimittaja
Mary A Wuorio

taiteilijat
Aaro Loponen
Osmo Kaipainen

taloudenhoitaja
Ilmari Vartiainen

kustantaja
Viikkosanomat Oy

http://www.nettisanomat.com/2003/06/19/aatoserkkoviikko.htm

Omistajan vastuu. Aatos Erkko.
Nelosen pääomistaja on yhtiöidensä kautta ministeri Aatos Erkko. Vaikka hän ei tietenkään voi osallistua arkiseen toimitustyöhön, hän on kuitenkin viime kädessä vastuussa kaikesta, mitä hänen omaisuudellaan tehdään ja miten sitä käytetään.
http://www.nettisanomat.com/2001/09/06/omistajaerkko.htm

Alkuperäistä kantta koristi pääministeri Anneli Jäätteenmäki Saddam Husseinin rinnalla. Etusivun teksti: "2003 KAIKKI LOPUT. Tämä vuosi muistetaan Saddam Husseinin kukistumisesta ja Anneli Jäätteenmäen pääministeriuran katkeamisesta. Mistä muusta?" Alkuperäistä Ilta-Sanomien Plus-liitteen kantta mukaillen:Tämä vuosi tullaan muistamaan Saddam Husseinin kukistumisesta ja ministeri Aatos Erkon lehtien journalismista. 2004/01/01/aatoserkko.htm
http://www.nettisanomat.com/2004/01/01/aatoserkko.htm

Suuri journalisti-palkinto 2003. Rikoksesta epäillyn ja todisteita hävittäneen lehden toimittaja sai suuren journalistipalkinnon! http://www.nettisanomat.com/2004/03/11/journalistipalkinto.htm

SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä!
Irak-vuoto-asiakirjat olivat Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan salaisia. Ilta-Sanomat julkisti niitä kuitenkin neljään eri kertaan, siis rikkoi lakia toistuvasti jatkuvasti.
http://www.nettisanomat.com/2004/03/25/etusivu.htm

Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin.

Esimerkki 1. Oma lehmä ojassa eli jääviys kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoittamisesta.
Esimerkki 2. Kuinka puolueiden kannatuslukugalluppien valheellisella, väärällä ja tarkoituksenmukaisella tulkinnalla nostetaan ja lyödään myötä- ja vastenmielistä poliitikkoa. Tapaukset Paavo Lipponen ja Anneli Jäätteenmäki.

"”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat tiistaina 30. maaliskuuta 2004.

Näennäisen selostavassa uutisessa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä hylätä asemakaavasta tehdyt valitukset, lehti unohtaa kertoa, että sen tai sen julkaisijan SanomaWSOY:n intressit ovat sekoittuneet asiaan mitä syvimmällä tasolla. Helsingin Sanomat on joskus vuosia sitten onnistunut neuvottelemaan epämääräisissä olosuhteissa epämääräisiltä virkamiehiltä, ehkä myös päättäjiltä, option lisärakentamisesta tälle alueelle. Option mukaan lisärakennus olisi yhtä suuri kuin nykyinen Sanomatalo. Uutisessa tästä optiosta ei kerrota yhtään mitään.

Lehti on vuosikausia vähätellyt 1800-luvulta peräisin olevien punatiilisten makasiinien kaupunkikuvallista merkitystä ja ei ole juuri kertonut uutisissaan, että sillä on mitä syvin oma intressi asiassa. Tällainen uutisointi on vallan väärinkäyttöä ja lukijoittensa, siis viime kädessä lehteä ylläpitävien Helsingin asukkaiden, iljettävää halveksimista ja tiedotusmotissa pitämistä.

Uutisen vieressä on toimittaja Olli Pohjanpalon kommentti-puheenvuoroksi naamioitu uutinen: ”Kaupungilla ei ole enää tontteja Kampin-Töölönlahden alueelta myydä, paitsi yksi Sanoma WSOY:lle.”

Lehden julkaisemasta edellä mainitusta jutusta ja edellä mainitusta kommentista, pääsee päätelmään. KAIKKI HELSINGIN KAUPUNGIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVA RAKENTAMINEN UHRATAAN PYHÄLLE LEHMÄLLE: SANOMAWSOY:LLE JA KAUPUNKILAISTEN KOVASTI HALUAMALLE UUDELLE KESKUSTAN PÄÄKIRJASTOLLE EI TILAA ENÄÄ LÖYDY!

Kokonaan toinen juttu on se, että pitääkö alueelle ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Tulisiko kansallismaisema jättää koskemattomaksi historialliset makasiinit omalle alkuperäiselle paikalleen paikalleen jättäen ja tasoittaa paikalle vain aukio: Suomen tori.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm

Lyö lyötyä! Antti-Pekka Pietilä. Ilta-Sanomat.
Silmät kiiluen päätoimittaja ilmoitti, että kyseinen henkilö "ei ole puolustuskyvytön" ja jatkoi: "Aikuisilla ihmisillä on vastuu omista teoistaan". http://www.nettisanomat.com/2004/09/02/nykanen.htm

Puolueeton ja puolueellinen lehdistö. Seuraaviin pykäliin on pääpiirteittäin hahmoteltu demokraattisen lehdistön tehtävät. Viikkosanomat 29.8.1958. Päätoimittaja Aatos Erkko, toimituspäällikkö Simopekka Nortamo. Pääkirjoitus.
http://www.nettisanomat.com/2005/04/21/puolueetonerkko.html

SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti. & Tämä riitti!
Kysyä voi vain, oliko yhtiön tiedossa mahdolliset rikosilmoitukset ja mahdolliset poliisitutkinnat valtion ja kaupungin virkamiesten toimista. Rupesi näet näyttämään samanlaiselta kuin valtionsyyttäjän (?) käynnistämät tutkimukset oikeus- ja poliisitalojen vuokrasopimuksista, joista ei mitään hämärää kuitenkaan löytynyt. Virkamiesten toiminta näytti siltä, että heidän toimintansa oli vuosien varrella aina sopusoinnussa SanomaWSOY:n optiotontin toteutumisen kannalta.
http://www.nettisanomat.com/2005/04/28/helsinginsanomatluopuu.html

Nettisanomat maanantaina 12. syyskuuta 2005.

"Erkko on SanomaWSOY:n suurin omistaja.
Helsingin Sanomat kuuluu SanomaWSOY-konserniin."

http://www.nettisanomat.com/2005/09/17/varallisuusvero.htm

1999.
Sanomapallo Suomessa vuonna 1999 (?). Kuva ja käsittely: Pertti Manninen. Sanomatalo on juuri valmistumassa ja ohikulkijalla on jo syksyinen asu yllään. Kuva on aikaisemmin julkaisematon ja se on syntynyt siinä yhteydessä, kun SanomaWSOY ei ollut vielä luopunut oikeudestaan ostaa tonttia toiselle samanlaiselle. Silloin julkaistiin sarjaan kuuluva toinen kuva, joka on otsikoitu seuraavasti: Hetki historiaan, Sanomatalo. Tämä ei riitä! SanomaWSOY tahtoo vielä toisen samanlaisen peittämään Eduskuntatalon. http://www.nettisanomat.com/2005/03/13/etusivu.htm

Lex Sibbo

"[Kaarlo] Tuori säger angående Helsingfors nya biträdande stadsdirektör Hannu Penttiläs Sibbo-uttalande att "det är egendomligt att HFD:s beslut kommenteras innan det är klart." Tuori säger vidare att Penttiläs uttalande om ett stiftande av en speciallag, "Lex Sibbo" ifall HFD ogiltigförklarar regeringens Sibbo-beslut kan ses som ett försök att påverka HFD. Enligt Tuori kan HFD:s motiveringar avgöra huruvida en speciallag är möjlig. Tuori säger att om HFD betonar grundlagens bestämmelser om kommunal självstyrelse, så är det inte självklart att speciallagen kan stiftas i vanlig ordning."
http://360.yahoo.com/wadenstrom Lex Sibbo. Den 3 januari 2008


"Helsingin Sanomat on jo ottanut heti kantaa tulevaan oikeusprosessiin" (Nettisanomat 2006-12-03)

"Aikaisemmin asiaa kommentoidessani olen käyttänyt ilmaisua (muistinvaraisesti) "Hallitus olisi paljon rehellisempi, jos se säätäisi lain, että Helsinki saa Sipoolta maata". Tällä ilmaisulla tietenkin tarkoitin, ettei mikään hallitus, mielestäni, uskaltaisi sellaista säädätyttää eduskunnalla. Ehkä tulevaisuudessa voikin, kuka senkään tietää?

Sipoo on ilmoittanut, ettei se aio tyytyä siihen, että siltä viedään maata yhtään neliösenttiä. Se on ilmoittanut, että kun tällainen päätös tulee, niin siitä seuraa ehkä vuosiakin kestävä oikeusprosessi, lopullisen päätöksenhän asiasta tekee KHO.

Sipoo on jo valittanut selvitysmies Pekka Myllyniemen jääviydestä. Hän on tiettävästi ennen selvitykseen ryhtymistä lausunut jotain asiasta. Lisäksi hän näyttää ulkopuolisestakin olevan epäpätevä, koska hän ei ole juristi ja asiahan näyttää olevan nimenomaan juridinen: täyttääkö liitosehdotus nykyisen voimassa olevan lain vaatimukset. Aika näyttää.

Helsingin Sanomat on Myllyniemen selvityksen jälkeisenä päivänä perjantaina 2006-12-01 kirjoittanut pääkirjoituksensa Sipoon pitäisi kyetä näkemään kokonaisetu ensimmäisessä kappaleessa: "Myllyniemi rajasi alueen sen kokoiseksi, että osaliitokselle on kestävät asialliset ja oikeudelliset perusteet."

Niinpä. Trial by newspaper-menettelyä pahimmillaan. Lehdellä on tietenkin oikeus uskoa ja uskotella näin, mutta onko "osaliitoksella" oikeudelliset perusteet, se jää nähtäväksi. Ja siitä ei päätä Helsingin Sanomat eikä päätoimittaja Janne Virkkunen, joka on jotenkin häärännyt asian taustalla.

Saman päivän 2006-12-01 pääuutissivulla koko aukeaman levyisessä jutussaan lehti jatkoi tätä ennakointiaan mahdollisesta oikeudenpäätöksestä. Vai antoiko lehti ohjeitaan KHO:n jäsenille? Miltei koko pääuutissivun levyisessä otsikossa luki: "Helsinki saamassa Sipoosta aiottua pienemmän siivun". Siis saamassa."

Katkelma kirjoituksesta: Eksyikö pääministeri Matti Vanhanen Sipoon korpeen?
Nettisanomat. Pääkirjoitus 2006-12-03.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus "Sipoon pitäisi kyetä näkemään kokonaisetu" kokonaisuudessaan
Nettisanomissa sunnuntaina 2006-12-10

Helsingin Sanomat. Seitsemän kirjoitusta Sipoosta.
 
Päätoimittaja Janne Virkkusen esitelmä Katse eteenpäin seminaarissa.

Ilta-Sanomat. Neljä pääkirjoitusta Sipoosta.